Kersantti Raymond Shaw (Laurence Harvey) kunnostautui Korean Sodassa ja ansaitsi Medal of Honorin majuri Bennett Marcon (Frank Sinatra) suosituksesta. Painajaiset ja takaraivossa nakertava epätietoisuus kuitenkin laittaa majurin tutkivaan mielentilaan ja em. sanomalehtialalle siirtynyt sotasankari on jutun tärkeä työkalu. Liittyypä soppaan myös remeltävä senaattori Iselin (James Gregory) ja tämän määrätietoinen vaimo ja em. sotasankarin äiti Eleanor (Angela Lansbury). Pienessä sivujuonessa majuri Marco tapaa Rosien (Janet Leigh) joka ei ole kaksoisagentti tai tappokone.
John Frankenheimerin varhainen ohjaustyö on suorastaan mallikappale elokuvasta joka purkaa lähimenneisyyden paranoiaa ja onnistuu samalla olemaan erinomaisen jännittävä leffa. Luonnollisesti ajatus hypnotisoidusta, tunteettomasta ja tietämättömästä tappajasta on hieman hoopo nykyisen psykologisen tietämyksen valossa, mutta menetelmän luoja Yen Lo (Khigh Dhiegh) käyttääkin vain realisoimatonta ihmispotentiaalia – ennen kaikkea patoutunutta vihaa hyödykseen. Jopa purettuna tappokone on yhä tappokone ja vain pienen törkkäyksen päässä aktivoitumisesta.
Frank ’The Voice’ Sinatra, tuo vanha sinisilmä ei näytä minkään elokuvan sankarilta olemalla harmittoman oloinen, lyhyehkö, vanttera ja epävarma. Ainoastaan härän jääräpäisyydellä (ja onnekkaalla sattumalla) onnistuu hän löytämään langanpätkän joka johtaa tietämättömään tappajaan ja tämän ohjaajaan. Eikä yhtään pidemmälle. Laurence Harvey jo ensimmäisestä kohtauksestaan asti ei tee miellyttävää roolia, sillä kersantti Raymond Shaw on tyly, epädiplomaattinen, hyökkäävä ja karski. Hän vihaa mölisevää isäpuoltaan ja vielä enemmän juonivaa äitiään ja tietää itsekin olevansa kaikkea muuta kuin miellyttävä ihminen. Hänessä oli kuitenkin potentiaalia hyvyyteen ja hän tietää itsekin menettäneensä sen. Lyhyen aikaa hän on jopa elävä, pirteä ja vitsikäs ihminen joka uskaltaa tehdä omat päätöksensä. James Gregory ja Angela Lansbury ovat poliittisesta tuubasta ja kulissien takana vellovasta käärmeestä koostuva duo.
Ehkä hieman hidastempoinen, mutta vauhtiin päästyään sietämättömän jännittävä ja jännitys säilyy kirjaimellisesti loppuun asti ja hinta joka poliittisen salaliiton kaatumisesta maksetaan on suuri henkilökohtaisesti ja julkisesti. Jännitystä piisaa, juoni kääntyilee ja mukana on myös hieman toimintaa. Kaikilla tavoilla hyvä jännäri missä hyvät ja pahat eivät ole ehdottomia vaan suhteellisia ja silloinkin eroja on vaikea löytää.
