Huumoria tästä elokuvasta on turha hakea sillä tämä taitaa olla niitä harvoja Budin ja Terencen vakavampia elokuvia.

11.2.2005 22:19

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: ,
Alkuperäinen nimi:Dio perdona... Io no!
Valmistusvuosi:1967
Pituus:109 min

Kaksi väkivaltaista rikollista Bill San Antonio ja Bud ovat varastaneet kultaa kuljettavan junan ja ampuneet kylmäverisesti kaikki matkustajat, paitsi yhden miehen joka selvisi verilöylystä juuri ja juuri. Eloonjäänyt mies kertoo vakuutustarkastaja Hutchille (Bud Spencer) junaryöstöstön takana olleesta rosvosta ennen kuolemaansa. Täten Hutch kertoo Billista Docille (Terence Hill), joka toimii lainvalvojana ja luuli jo tappaneensa Billin vuosia sitten. Nyt Doc ja Hutch lähtevät kostoretkelle, jonka aikana ei armoa tunneta.

Luoja armahtaa, minä en on astettava vakavampi Spencer ja Hill-leffa, mutta jää kuitenkin kauas parivaljakon parhaista. Vaikka ihan mukiinmenevä western onkin kyseessä niin silti elokuva jää vajaaksi ja joissakin kohdissa ikävän pitkästyttäväksi. Asennetta elokuvasta kuitenkin löytyy ja kostotarina tukee sitä entisestään. Jälki on asiaankuuluvasti karua ja armoa ei elokuvassa tunneta.

Elokuvan K18-ikäraja tuntuu lähinnä liioittelulta sillä elokuvan väkivalta ei ole K18-merkin täyttävää, vaikka onkin välillä veristä. Dialogi on tylyä ja vähäsanaista eikä takuulla jätä katsojaa kylmäksi. Huumoria tästä elokuvasta on turha hakea sillä tämä taitaa olla niitä harvoja Budin ja Terencen vakavampia elokuvia. Eli suositeltava spaghettiwestern olisi kyseessä ja tämähän oli ensimmäinen Budin ja Terencen varsinainen yhteistyö.

-”You can’t trust no one, ain’t that right Bud? I have to remember that in the future.”
-”There won’t be any future for you, dead man.”

nimimerkki: Mask

Arvosteltu: 11.02.2005

Lisää luettavaa