Nimeämätön jäänyt kirjailija (McGregor) saa työkeikan. Työn, johon hän suhtautuu epäluuloisesti ja kiinnostuneesti. Palkka on 250 000 dollaria ja työaikaa yksi kuukausi. Tehtävänä on haamukirjoittaa loppuun Britannian ex-pääministeri Adam Langin (Brosnan) muistelmat, koska edellinen kirjoittaja lähti taivaaseen traagisesti kesken projektin.
Kaikki ei kuitenkaan suju niin leppoisasti kuin pitäisi. Nimittäin vähitellen musiikki tummenee ja sää muuttuu synkemmäksi saarella Massachuchettsin edustalla, jossa ex-pääministerin hovi ja kirjoittaja pitävät majaansa. Terrorismin vastaisen sodan takaisten juonittelujen varjoista alkaa paljastua jotain kovin epäkorrektia Langiin liittyen. Haamukirjoittajassa on hieman salapoliisin vikaa ja homma käy jännittävämmäksi.
Polanski onnistuu trillerissään taas kerran. Leffa pitää otteessaan koko ajan ja tunnelma kehittyy juuri sopivasti jännittävämmäksi loppua kohden tässä mestariohjaajan uusimmassa taidonnäytteessä. Polanski ei sorru siihen typerään virheeseen, johon Scorcese lipsahti Shutter Islandissaan – tässä trillerissä ei suoraan hypätä heti alussa synkkyyteen, vaan trillerimäisyys kehittyy vähitellen. Loppuratkaisukin tulee ison tammen takaa toisin kuin DiCaprion tähdittämässä psykiatrisaarella.
Näyttelijätkin onnistuvat rooleissan: Olivia Williams vakuuttaa katkeroituneena vaimona ja Kim Catrall tulkitsee hyvin pääministerin assistentin persoonan. Ewan McGregor on erinomainen valinta nuhjuiseksi sinkkukirjailijaksi ja Pierce Brosnan tekee parhaan roolinsa ikinä (mikä ei kuitenkaan tee hänestä huippua, kun huomioi, millaisia hänen aiemmat suorituksensa Mamma Mia!:assa ja Bondina olivat.
Viittä tähteä tämä leffa ei kuitenkaan saa, koska muuten täydellinen musiikki kuulostaa parissa kohtaa Harry Potterin soundtrackista otetulta ja Brosnan on kuitenkin Brosnan, vaikkei tässä roolissa pahasti feilannutkaan.
Pysyköön Polanski poissa USA:n tuomioistuimista, kunhan tekee lisää tällaisia leffoja.
