Jälleen mestariteos David Fincheriltä. Kyllä herra onnistuu tällä kertaa todella ylittämään itsensä, ja kuuluu tämän leffan jälkeen takuuvarmasti harvojen huippuohjaajien kastiin.
Jack ( Norton ) on normaali amerikkalainen työssäkäyvä mies. Tai no… ei nyt ihan normaali. Jack nimittäin kärsii kroonisesta unettomuudesta. Hän kuitenkin löytää apukeinon. Jack alkaa käymään erillaisista sairauksista kärsivien ihmisten tukiryhmissä, juttelee heidän kanssaan, itkee heidän kanssaan ja pystyy jälleen nukkumaan.
”And this is how I met.. Marla Singer.”
Kokouksiin ilmestyy kuitenkin toinen Jackin kaltainen huijari, Marla Singer. Jack huomaa, että Marlakin on huijari ja hän alkaa miettiä tätä tauotta, eikä pysty jälleen kerran nukkumaan.
”And this is how I met…Tyler Durden.”
Pian Marlan tapaamisen jälkeen hän tapaa kuitenkin Tyler Durdenin(Pitt) jolla on vähintää yhtä outo elämänkatsomus kuin Jackilla. Tylerin mielestä itsetuho on elämän suola.
”I want that you hit me as hard as you can.”
Pian Jack huomaa, että hän nauttii toisten hakkaamisesta ja siitä kun häntä itseäänkin lyödään.
”The first rule of fight club is, that you don’t talk about the fight club!”
Elokuvaa Fight Club pidetään jossain määrin outona, mutta se on arvosteltu monesti maailman parhaiden leffojen joukkoon. Brad Pitt tekee elämänsä parhaan roolisuorituksen, vaikka herra onkin näytellyt menestysleffoissa, kuten Snatch ja Se7en. Pitt valloittaa heti tiensä katsojien sydämmiin sekoilevana ja hieman seinähulluna Tyler Durdenina. Lisäksi Edward Norton tekee lähes täydellisen roolin, kroonisesta unettomudesta kärsivänä, ja leffan loppua kohden sekoavana Jackina. Myöskin Nortonin yksinpuhelu koko elokuvan ajan on mahtavaa kuunneltavaa. Helena Bonham onnistuu häikäisemään karulla ulkomuodollaan ja kielenkäytöllään.
Fight Club on mestariteos, joka on pakko nähdä. Nortonin yksinpuhelu valottaa juonta katsojille, jotka eivät välttämättä muuten pysyisikään leffassa kärryillä. Näyttelijäsuoritukset ovat mainioita ja elokuva on kuvattu todella hyvin. Näiden lisäksi Fight Clubissa on elokuvahistorian paras, erikoisin ja yllättävin loppuratkaisu. Fincherin mestariohjaus pitää huolen siitä että elokuvalle irtoaa täydet viisi lättyä.
Katoskaa tämä elokuva, ette voi pettyä.
Pikkumyy kiittää ja kuittaa
