Jo hyvän aikaa sitten alkanut The Dark Knight Returns- hypetys (johon myönnän itsekin osallistuneeni) houkutteli katsastamaan piiiitkän tauon jälkeen Christopher Nolanin Batman-trilogian esikoisteoksen. Elokuva oli ilmestymisvuonnaan 2005 yksi odotetuimpia elokuvia, eikä suotta. Kannuksensa mm. Mementon ohjaajana hankkinut Nolan oli suureen ääneen puhunut uudenlaisesta Batman-kertomuksesta, keskittyen mustankostajan syntytarinaan. Turhankin tuoreessa muistissa ainakin omalla kohdallani olivat Warner Brosin yritykset viedä koko Batman-formaattia lapsiystävällisempään suuntaan. Lähtökohdat eivät siis olleet ainakaan helpot.
Elokuvan tärkeissä rooleissa vilisee jo entuudestaan vaikuttavia nimiä: Christian Bale (Batman/Bruce Wayne), Michael Caine (Alfred), Morgan Freeman (Lucius Fox), Liam Neeson (Ducard) ja niin edelleen. Roolijako on suurilta osin onnistunut, tosin pääroolin esittäjä ei aivan onnistu vakuuttamaan minua.
Christian Bale on kahteen edelliseen Batmanin/Bruce Waynen esittäjään (Kilmer&Clooney) aivan omaa luokkaansa, mutta jää toiseksi henkilökohtaiselle suosikilleni Michael Keatonille. Suurimmaksi ongelmaksi muodostuu se, että Bale on huomattavasti vakuuttavampi ollessaan tumman puvun sisässä kuin esittäessään Bruce Waynea. Tämä viimeisen päälle playboymainen Wayne ei varsinaisesti ollut täysin onnistunut veto Nolanilta, eikä Bale onnistu tulkinnassaan loistavasti, muttei suoranaisesti tyrikään. Myös Bruce Waynen sisäisten pelkojen ja epäilyjen esittämisessä jää toivomisen varaa, Balen esitys jää turhan useissa kohtauksissa liian pinnalliseksi.
Isällistä kaartia edustavat Caine ja Neeson vetävät roolinsa kokemuksen tuomalla varmuudella ja auktoriteetillä läpi. Cainen hahmo tuo sarkastista huumoria elokuvaan, hänen esittämänsä Alfred on hahmona upea ja hyvin ohjattu. Neesonin rooli on hänelle jo monesta elokuvasta tuttu, opastava ja ohjaava mentor. Elokuvan loppukohtauksissa hänen hahmonsa syventyy ja muuttuu huomattavasti voimallisemmaksi kuin mitä aluksi elokuvan alussa Ducardin kouluttaessa Brucea annetaan olettaa.
Muihinkin rooleihin on hankittu nimekkäitä ’laatunäyttelijöitä’, kuten Cillian Murphy tohtori Cranena ja Gary Oldman Gordonina. Tällainen pieniinkin asioihin ja sinänsä vähäpätöisiinkin rooleihin panostaminen osoittaa mielestäni elokuvan tuotantotiimiltä tinkimätöntä ammattitaitoa ja osoittaa että tämän elokuvan kanssa ollaan tosissaan.
Batman Begins on silmiä hivelevän komeaa katsottavaa. Lavastuksessa on onnistuttu hienosti ja erikoistehosteetkin ovat hyvin kohdallaan. On myös merkillepantavaa, ettei elokuva ole pelkkää erikoistehosteiden juhlaa tai toimintarymistelyä, eikä itse tarinaa ole yritetty peittää ylimaallisen komeilla kuvilla (vaikka niitäkin Batman Begins tarjoaa).Tarina kulkee jouhevasti eteenpäin, eikä käytännössä pysähdy hetkeksikään.
Elokuvaa katsoessa huomaa, että sen päämääränä on kertoa nimenomaan Batmanin syntytarina, eli kuinka Bruce Waynesta tuli kaupungin katoilla kyyhöttävä, tummanpuhuva kostaja. Siinä elokuva onnistuu erittäinkin hyvin, syventäen Batmaniin liittyvää mystiikkaa. Ja kaikki tämä on kerrottu melko uskottavalla tavalla, Nolan ei ole pyrkinyt tekemään tästä supersankarielokuvaa sanan varsinaisessa merkityksessä.
Kokonaisuudessaan Batman Begins on erittäin hyvin toimiva leffa, jota voi suositella sekä genren faneille että aihepiiriä huonommin tunteville. Batman- trilogian aloituksena vahva teos, jatko-osaan viitataan selkeästi viimeisessä kohtauksessa. Batman Begins asetti ilmestyessään jo hieman uusia standardeja ’supersankarielokuville’, jatko-osa veikin nämä standardit aivan uudelle tasolle.
”If you make yourself more than just a man, if you devote yourself to an ideal and if they can’t stop you, you become something else entirely – a legend, Mister Wayne.”
