[Rec] (2007) sekä [REC]2 (2009) jälkeen syntyi [REC]3 Génesis, joka poikkeaa edeltäjistään niin kuvaustyyliltään sekä tarinaltaan. [REC]3 ei ole enää jatkoa edeltäjilleen, vaan on aivan oma elokuvansa, toki juoni on jotakuinkin sama. Kuvaustyyli alussa on kuin filmasisointi häistä. Kuin dokumentaario, mutta ei kuitenkaan koko aikaansa, kuten edeltäjissään oli tapana. Kuvaustyylien sekoitus tuo erilaisia tunnelmia elokuvaan. Edeltäjät toivat kuvaustyylillään ahdistusta katsojaan, kun taas [REC]3 kuvaustyyli tuo elokuvalle tunnelmaa ja kauneutta.
Elokuva vaikuttaa tavalliselta zombie-elokuvalta, mutta mitä kauemmin siihen syventyy, löytää elokuvassa kauniin rakkaustarinan keskeltä gore-efektejä. Koldo (Diego Martín) ja Clara (Leticia Dolera) ovat juuri menneet naimisiin. He sekä kutsuvieraat ovat juhlimassa tätä suuressa kartanossa, kunnes häitä kuvaavat huomaavat yhden vieraista yläkerran kaiteella. Hetken kaiteella heiluttuaan hän tippuu alas ja kaikki ryntäävät auttamaan. Kun vieraan vaimo menee tämän lähelle, nappaa hän vaimoltaan palan irti kurkusta ja kaaos sekä elokuva voi alkaa.
[REC]3 ei varsinaisesti liity edeltäjiinsä, mutta toki erinnäisissä kohtauksissa on selkeitä viittauksia edeltäjiin. Elokuva luo pohjustuksen tarinalle alkuun rauhassa, kunnes lopulta räjäyttää elokuvan käyntiin. Tarina on hyvin yksinkertainen: alkukaaoksessa hääpari joutuu eroon toisistaan ja heti, kun tilanne vähänkään rauhoittuu, alkavat he etsiä toisiaan. Matkalla eloonjääneet alkavat yksi toisensa jälkeen kaatua, kun auttavat hääparia takaisin yhteen.
Käsikirjoittaja sekä ohjaajana Paco Plaza ei anna katsojalle yhtään aikaa miettiä, mitä alussa oikein tapahtui, vaan vie juonta kokoajan eteenpäin. Morsianta esittävä Leticia Dolera pärjää roolissaan loistavasti. Hän ei halua antaa pienen zombiepidemian pilata omaa suurta päiväänsä, vaan lähtee moottorisaha mukanaan etsimään sulhastaan. Lopulta, kun luullaan kaiken olevan ohitse ja hääpari voi elää elämänsä onnellisina loppuun, voi yksi kuulolaite tehdä ihmeitä. Efektit ovat gore-elokuville uskollisia, verisiä ja yliampuvia.
Ilman rakkaustarinallista juonta, olisi elokuva jäänyt muiden samantyylisten elokuvien massaan, mutta tämä tarina kauneudellaan nostaa [REC3] hieman näiden yläpuolelle. Elokuvaan ollaan myös yritetty hiukan upottaa komediaa, joka paikotellen pistää silmään kuin ruusupuskan piikki ja laittaa itkemään verta. Muuten elokuva on todella viihdyttävä ja jatkaa hyvin espanjalaisten kauhuelokuvien sarjaa.
”You may now kiss the bride”