Erikoinen katsaus reaalimaailman taiteilijan sielunelämään.

20.9.2009 16:38

Arvioitu elokuva

Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Le mystère Picasso
Valmistusvuosi:1956
Pituus:78 min

Voiko taiteilijasta kertoa dokumenttielokuvassa luonnollisemmin, kuin suoraan hänen maalauksiaan kuvaamalla? En ainakaan puhuttelevampaa keinoa keksi, varsinkin kun pääosassa on itse Pablo Diego Jose Francisco de Paula Juan Nepomuceno Crispin Crispiniano de la Sentissima Trinidad Ruiz Blasco Picasso y Lopez. Hiukan kansantajuisemmin hänet muistetaan nimellä Pablo Picasso.

Usein kuvaamataidon tunneilla opetetaan, että jokainen viiva on tärkeä kunhan se itse tehty viiva. Ottaen huomioon Picasson ylittämättömän vaikutusvallan modernin taiteen kehittymisessä, lienee hyvinkin perusteltua todeta, että jokainen hänen vetämänsä viiva paperille kertoo enemmän kuin amatööritaiteilijoiden monta kokonaista työtä yhteensä. Juurikin tämän takia Picasso – arvoitus on hämmästyttävän mukaansatempaava ja erikoinen katsaus reaalimaailman taiteilijan sielunelämään.

Picasso – arvoitus on Pelon palkka ja Pirulliset -elokuvien ohjanneen Henri-Georges Clouzotin erikoisin työ. Siinä pääosa filmistä muodostuu useiden eri Picasson teosten alku- ja loppuhetkistä, ensimmäisestä viivasta viimeiseen saakka, ja vaikutelmaa tehostetaan oivaltavasti käytetyllä musiikilla.

Suurimmaksi osaksi kyseisessä dokumentissa on siis kyse lähinnä viivojen vetelyn ja värittämisen katsomisesta ruudulla. Teokset, joita Picasso tässä yhteydessä luo, ovat kuulemma olemassa vain tällä filmimateriaalilla, joskin taidepiireissä on pohdittu väitteen paikkansapitävyyttä.

Espanjalainen mestari on itse kiehtovan mystinen persoona, joka toisaalta kuvatun materiaalin perusteella vaikuttaa myös hyvin huumorintajuiselta mieheltä. Periaatteen mies hän kuitenkin oli koko elämänsä, mikä todistetaan muun muassa loppupuolella käytävässä keskustelussa: Clouzot epäilee erään mestarin maalauksen ratkaisun toimivuutta ja tähän Picasso vastaa, ettei ole koskaan ennenkään välittänyt yleisöstä joten on turha aloittaa sitä nyt.

Lopulta, ilman turhia jaaritteluja, Picasso nousee ylös tuolistansa ja kävelee varjoihin, poispäin kameroista syventyen ajatuksiinsa. Mestari on lopettanut työskentelyn.

Arvosteltu: 20.09.2009

Lisää luettavaa