”I’ll be back.”
Vuonna 1984 ohjaaja James Cameron teki elokuvan ja aloitti elokuvasarjan, josta on muodostunut toimntaelokuvien ja yleensä elokuvien merkkipaalu ja joka on vaikuttanut populaarikulttuuriin suurella voimalla. Tämä elokuva oli Terminator. 25 vuotta tuon alkuperäisen elokuvan jälkeen teattereihin ilmestyy sarjan neljäs osa, joka kantaa nimeä Pelastus. Toisin kuin edelliset kolme elokuvaa, Pelastus sijoittuu tulevaisuuteen ihmisten ja koneitten väliseen sotaan, aikaan, josta edellisissä elokuvissa on vain kerrottu lyhyissä takaumissa. Paineet ovat kovat luoda ihmisten odotusten vastainen tulevaisuus, joka on ollut edellisen kolmen elokuvan tärkeimpiä elementtejä, vaikka siitä ei kovinkaan paljoa tiedetä. Paineet ovat vielä kovemmat, kun koko sarjan kantava voima Arnold Schwarzenegger ei ole enää pääosassa.
Vuosi on 2018. Lähes kymmenen vuotta aikaisemmin sotilasjärjestelmä Skynet saavutti itsetietoisuuden ja laukaisi ydinohjuksia ympäri maailmaa tajutessaan ihmisten voivan olla uhka sen olemassaololle. Tuomiopäivästä selviytyneet ihmiset ovat nyt sodassa Skynetiä ja sen rakentamia terminaattoreita vastaan. Ihmisten johtajaksi ja pelastajaksi ennustettu John Connor yrittää epätoivoisesti taistella ja voittaa sodan koneita vastaan. Tulevaisuus ei kuitenkaan ole ihan sellainen, mitä hän odotti. Jokin on muuttunut. Pakka menee vielä pahemmin sekaisin, kun kuvioihin ilmestyy salaperäinen Marcus Wright. Marcus kuoli vuonna 2003, joten miten hän on nyt tullut takaisin?
”If we stay the course, we are dead! WE ARE ALL DEAD!”
Elokuvan tärkeää päähenkilöä John Connoria esittää viime vuosina Christopjer Nolanin uusien Batmanien myötä suurelle yleisölle tutuksi tullut Christian Bale. Bale on mainio näyttelijä ja hän on tarpeeksi karismaattinen esittämään ihmiskunnan johtajaa. Balen tulkitsema Connor ei kuitenkaan vaikuta samalta John Connorilta, joka katsojalle on tullut tutuksi kahdesta edellisestä Terminator-elokuvasta. Teininä John on rikollinen nilkki; nuorena aikuisena nössö, joka ei halua kohdata tulevaisuuttaan…ja nyt hän on raivoisa sotilaskusipää. No, tämän voi ehkä selittää sillä, että sota karaisee. Bale ei ole se Connor, jonka luulin tunteneeni, mutta ihmiskunnan johtajaksi hän sopii. Hän on intensiivinen ja aggressiivinen, mutta joskus ehkä vähän liikaakin. Elokuvan kantava voima on kuitenkin Sam Worthingtonin esittämä Marcus Wright. Kyseisessä hahmossa on enemmän syvyyttä ja mielenkiintoa kuin Balen hahmossa. Yleisesti näyttelijäsuoritukset ovat kuitenkin onnistuneita.
Elokuvan visuaalinen ilme on vaikuttava, eikä ihme, onhan elokuvan ohjannut McG ohjannut musiikkivideoita menneisyydessä. Henkilöhahmojen ohjaaminen ja syvyyden luominen onkin sitten asia erikseen. Kaikki elokuvan hahmot jäävät melko pinnallisiksi eikä heistä välitä niin paljon kuin pitäisi. Pahimmin tämä näkyy John Connorissa. Hahmosta välittää vain, koska kyseessä on John Connor ja hänet tuntee edellisistä elokuvista. Jos tämä olisi sarjan ensimmäinen osa, hänestä ei välittäisi juuri ollenkaan. Toimintakohtaukset ovatkin sitten todella komeita. Paljon räjähtää ja suuressa mittakaavassa. Toimintaa rittää hyvälle kesäleffalle, mutta sisältö kärsii erityisesti hahmojen suhteen aika pahasti. Juoni on kuitenkin vakuuttava ja erityisesti viimeinen puolituntinen on todella jännittävä ja tiivistunnelmainen. Pari hyvää juonenkäännettäkin on, vaikka suurin niistä on jo trailereissa tyhmästi paljastettu.
Vaikka hahmot ovatkin onttoja, tarina on hyvä, vaikkei se kahden ensimmäisen elokuvan tasolle nouse, ja tekniset ansiot ovat suuria. Maininnan ansaitsee esimerkiksi mainion musiikin säveltänyt Danny Elfman. Tehosteet ovat myös vakuuttavia, vaikka ne eivät ole ihan yhtä hämmästyttäviä ja vakuuttavia kuin edellisissä osissa. Yllättävää kyllä, että vanhemmat teokset pesevät erityisesti maskeerauksen puolesta uuden. Ehkä tämä johtuu nerokkaan Stan Winstonin kuolemasta ja sen kautta hänen taitojensa puuttumisesta. Elokuvan maailma on synkkä, lohduton ja mainiosti toteutettu, vaikkei se ihan vastannut ajatuksiani tulevaisuudesta, joka tuli tutuksi edellisten elokuvien takaumissa.
Kokonaisuudessaan Pelastus on hieno lisä Terminator elokuvasarjaan. Siinä ei ole samaa viehätysvoimaa kuin edellisissä, mutta ei se ainakaan sarjan tasoa heikennä. Kuitenkin tämä elokuva toimii parhaiten, jos sitä ei vertaa edellisiin osiin. Visuaalisesti upea ja toimiva toimintaleffa, joka kuitenkin kärsii hahmojen onttoudesta ja näin katsoja ei voi samaistua heihin. Hyvänä viihteenä tämä kuitenkin toimii ja kyllä loppua piristää erään tutun hahmon cameo (kukakohan mahtaa olla kyseessä).
”We are out numbered by machines. Working around the clock, without quit. Humans have a strength that cannot be measured. This is John Connor. If you are listening to this,you are the resistance.”
