Ilmastonmuutos on yksi tämän hetken puhutuimmista aiheistamme maailmassa. Etenkin 2000-luvulla se on otettu yhä vakavemmin ja sen torjumiseen on ryhdytty keksimään yhä enemmän keinoja.
Ronald Emmerichin ohjaama The Day After Tomorrow on luonnonkatastrofielokuva, joka kertoo ilmastonmuutoksien tuhoisista vaikutuksista. Koko elokuva on itseasiassa piilovihjailua jenkeille ja heidän vähäiselle osallistumiselle ilmastonmuutoksen torjumisessa. On sinänsä sääli, että elokuva putkahti muutaman vuoden liian aikaisin teattereihin (2004), sillä esimerkiksi 10 vuotta myöhemmin tällä elokuvalla olisi ollut vielä enemmän sanomaa. Elokuva lähtee liikkeelle mahtavalla jäävuorten ylilentämiskohtauksella ja jo pian on selvää, että on luvassa rajua toimintaa, alusta loppuun saakka.
Oli tällä filmillä sanomaa tarpeaksi tai ei, se on ainakin selvää, että Emmerich on jälleen päästänyt itsensä irti ja ei voi olla tekemättä taaskaan elokuvaa, ilman suuria tehosteita ja efektejä. Ronaldin aikaisempia elokuvia, jossa hän on ollut mukana, ovat mm. Godzilla, The Patriot ja Independence Day. Tälläkin kertaa tarjolla on huikeita efektejä ja hyytävää toimintaa. Elokuvan aikana päästään ällistelemään mm. supertornadoita, lumimyrskyjä, megatsunamia, sekä mandariinin kokoisia rakeita.
Uskokaa tai älkää, kaiken tämän keskelle on ujutettu vielä muutama tarina henkilöistä eri puolilla maailmaa. Juoni ei ole kovinkaan kaksinen, eikä henkilöhahmoihin ole panostettu kunnolla, mikä tosin on ymmärrettävää, sillä onhan kyseessä elokuva, jonka pääosassa on melkein kokonaan luonnonhasardit. Tarinat kertovat mm. Hallin perheestä ja heidän teiden eroamisesta. Toiset lähtevät pelastamaan toisia, kun taas toiset odottavat ja rukoilevat epätoivoisina pelastusta. Luontoäidin voimia ei kannata ikinä aliarvioida. Se on yksi elokuvan opetuksista. Toinen on tietenkin kuuluisa; kaveria ei jätetä.
Kokonaisuutena The Day After Tomorrow on keskivertoelokuva, joka kuitenkin onnistuu ajankohtaisella aiheella, tunnelmallisella musiikilla ja sydämmenpysäyttävillä tehosteilla hinaamaan itsensä hieman keskitason yläpuolelle. Harmi, paremmalla juonella, tai näyttelijöillä ja niiden rooleilla, olisi pystynyt parempaan. Onko The Day After Tomorrow katsomisen arvoinen? On, ainakin kahdesta syystä. Ensinnäkin, sen upeat erikoistehosteet, visuaalisuus ja efektit ovat näyttävää katsottavaa, etenkin isolta ruudulta. Toiseksi, sen ajankohtainen aihe. Jos et jaksa kuunnella Al Goren höpinöitä, niin käyppä vilkaisemassa tämä pätkä. On viihdyttävämpi ja samalla myös opettavainen.
”Whoever Said ”Tomorrow Is Another Day” …Didn’t Check The Weather”
