Harmi, että jokaisen on pakko vanheta, sillä Jack Nicholson on näyttelijä, jonka uran soisi jatkuvan aina ja ikuisesti. Miljoonien fanien onneksi Nicholson on kuitenkin onnistunut kääntämään kunnioitettavat ikävuotensa edukseen, sillä mies on vielä vanhoilla päivilläänkin intoutunut todella maukkaisiin roolisuorituksiin. Ikä painoi Nicholsonin roolihahmoa jo trillerissä The Pledge, ja hieman samoja teemoja sivuaa myös tämä Alexander Paynen ohjaama draamakomedia About Schmidt.
Tämä 68-vuotias ikoni, omalaatuinen paha poika, nähdään tällä kertaa vakuutusfirmassa johtavassa asemassa työskentelevän Warren Schmidtin roolissa. Schmidt saa tehdä tilaa nuoremmille, ja niinpä veteraani siirretään ansaitulle eläkkeelle pakollisten jäähyväisjuhlien ja kiitos-puheiden kera. Schmidt kohtaa pelokkaana uuden vaiheen elämässään, sillä hän ymmärtää tämän vaiheen jäävän hänen viimeisekseen. Jäljellä on enää vanheneminen. Prosessia ei yhtään helpota se(tai no lopulta ehkä helpottaakin), että pitkäaikainen elämänkumppani kupsahtaa, ja tytärkin on vakaasti päättänyt naida takatukkaisen vesisänkykauppiaan.
Allekirjoittaneesta on aina hauska seurata, jos vakavaa aihetta pystytään lähestymään huumorin varjolla ja pilke silmäkulmassa. Mielestäni on tärkeää ymmärtää mitättömän elämämme koomisuus, ja toki se on plussaa, jos elokuvan tekijät ovat samalla aaltopituudella katsojan kanssa. About Schmidt-elokuvan komiikka jakautuukin vahvasti kahteen leiriin. Toisaalta vitsit ovat suoranaista huutonauru-osastoa, kun taas toisaalta osa huumorista on niin sysimustaa, että katsoja ei oikein tiedä, onko nauraminen sopivaa vai ei. Elokuvan aihe ja sen käsittelytapa ovatkin keskenään niin ristiriidassa, että lopputulosta ei voi muuta kuin ihastella.
Suurin mielenkiinto kohdistuu tietenkin itse Jack Nicholsoniin. Suunnattoman kaukana tuntuvat olevan ne ajat, kun Nicholson jahtasi perhettään autiossa hotellissa, tai kun hän herätti pahennusta mielisairaalan käytävillä. Nicholson on täysin riisuttu kaikista maneereistaan. Hän on vanha, kurttuinen ja riipaisevan itsetietoinen omasta elämäntilanteestaan. Ja juuri tästä syystä hän onkin varmasti paras vaihtoehto esittämään Warren Schmidtia. Nicholsonin toiminta näyttää niin vaikealta ja raihnaiselta, että katsoja alkaa väkisinkin pelkäämään lempinäyttelijänsä puolesta. Samaan aikaan Nicholson kuitenkin todistaa jälleen kerran omaavansa pettämätöntä pelisilmää koomiselle ajoitukselle. Todellakin onnistunut ja puhutteleva roolisuoritus kaiken kaikkiaan.
Väkisinkin tulee mietittyä, miltä About Schmidtin katsominen tuntuisi kolmenkymmenen tai neljänkymmenen vuoden kuluttua. Vaikka About Schmidt on yksi viime vuosien parhaita mustia komedioita ihan tällaisenaankin, niin uskallanpa silti väittää, että tämä elokuva koskettaa sitä tehokkaammin mitä enemmän sitä kuuluisaa elämänkokemusta on kertynyt. Eli tämä leffa tuskin on esiteinien ensimmäinen valinta, kun he miettivät elokuvaa lauantai-illan ratoksi.
nimimerkki: esimies
