Jossain sodassa eversti Nicholson (Alec Guinness) jää miehineen vangeiksi. Vankileiriä jolle he joutuvat johtaa yrmeä eversti Saito (Sessue Hayakawa) ja tämä ei siedä niskoittelua. Kyyninen Shears (William Holden) on ollut leirillä pitkään. Itsepäinen Nicholson ja Saito joutuvat kiistaan joka johtaa puhtaasti absurdin tragikoomiseen lopputulokseen.
Kwai-joen silta on spektaakkeli joka omaa kolme vahvaa pääosasuoritusta. Lavastettu vankileiri on melkoisen ankeaa katsottavaa ja Malcolm Arnoldin säveltämä päähän juuttuva vihellysmusiikki on vain yksi elementti kokonaisuudesta.
Alec Guinnessin olemus on niin jäyhä että hän ei edes vuoda verta vaan kello viiden teetä. Nicholson on hullu ja tietyssä mielessä myös äärimmäisen naiivi ja hyväuskoinen, mutta hän on myös erinomaisen hyvä motivoimaan ihmisiä ja ironista kyllä hänen itsepäinen asenteensa johtaa myös vankien olosuhteiden ja mielialan paranemiseen.
Sessue Hayakawa on loistava ankarana, mutta pohjimmiltaan järkevänä Saitona joka osaa ymmärtää joustamisen merkityksen kohdattuaan yhtä läpipääsemättömän vastapuolen.
William Holdenin kyynisyydessä on mustaa huumoria ja hyvin hänkin vetää roolinsa, joskin hän onnistuu sotkemaan itsensä aika pahaan liemeen.
Viihdyttävä elokuva sodan järjettömyydestä, joka ei ilmene pelkästään väkivallassa, vaan myös teoissa ja motiiveissa.
