Kahleissa on – kuten nimestä jo voi nasevasti päätellä – vankilaelokuva. Samalla se on Sylvester Stallonen ehkä parhaimpia elokuvia, aikakaudelta jolloin italialaista orhia vielä kiinnosti tehdä hyviä elokuvia poiketen hänelle tyypillisitä toiminnallisista mättöpätkistä, saatikka myöhemmistä rimanalituksista.
Elokuva osoittaa Coplandin ohella, että herralla on kyllä haluttaessa ihan oikeitakin näyttelijän kykyjä, roolivalinnoissa ne eivät vaan aina ole oikein tulleet esille.
Tarinan kulku on, että Syltty on naapurin poika -tyyppinen reilu jätkä Frank Leone. Mies joka ei jäänyt seuraamaan vierestä kun vanhempi kasvatti-ja oppi-isä joutui pahoinpitelyn uhriksi. Kostoretkestä siis kehittyi vankilareissu, joka on hoidettava pois alta, jotta elämä tyttöystävän kanssa voi jatkua eteenpäin. Kaikki sujuu hienosti ja Frank odottaa vapautumistaan, kunnes eräänä yönä kaikki muuttuu ja Frank siirretään Donald Sutherlandin esittämän vankilanjohtajan pahamaineiseen vankilaan.
Johtaja Drumgoolella on jäänyt vanhoista asioista jotakin hampaankoloon ja aikomuksenaan on järjestää Frankin elämä helvetiksi. Tästä alkaa tapahtumasarja jonka aikana Frank todistaa olevansa reilu jätkä jonka kanssa kuitenkaan ei kannata ryttyillä.
Aikanaan 90-luvulla pätkää ensi kerran katsoessani se tuntui ehdottomasti Syltyn parhaalta pätkältä. Hyvä se on vieläkin, mutta aika on vähän syönyt tekelettä ja muutenkin tämän genren teoksia ollaan saatu katsella riittävästi TV:stä viime aikoina.
Dialogi ja varsinkin vanginvartijoiden käyttäytyminen tuntuu paikoitellen hivenen eoäuskottavalta liioitelluineen väkivallankäyttöineen.
No joka tapauksessa jos tämän luokan elokuva eli vankiladraama nyt ylipäänsä kiinnostaa, tai haluaa nähdä Stallonen vaihteeksi vähän erilaisessa roolissa niin kyllä pätkä vieläkin katsomisen arvoinen on.
nimimerkki: jope
