Juno on tarina 16-vuotiaasta tytöstä, jonka elämä raskaaksi tulemisen jälkeen ei menekään kliseiseen, tyypillisien teinielokuvien osoittamaan suuntaan, vaan kehittyy rohkeasti ihan omaksi kertomuksekseen. Junoa näyttelevä Ellen Page on loistava uusi kyky, joka pelastaa hahmonsa uskottavuuden hoitamalla roolinsa juuri nappiin.
Elokuvan alussa Juno tulee raskaaksi poikaystävälleen (Michael Cera). Lähipiirissä uutinen otetaan alkujärkytyksen jälkeen kohtalaisen fiksusti vastaan, jonka jälkeen alkaa tulevaisuuden miettiminen. Mitä tehdä vatsassa kasvavalle vauvanalulle, jolla on jo sormenkynnetkin? Juno päättää synnyttää lapsen ja antaa sen adoptioon lehti-ilmoituksen kautta löytyneelle, juuri sopivalta tuntuvalle pariskunnalle (Garner ja Bateman).
Yhdeksän kuukautta kestävä raskausaika avaa jokaiselle kasvunpaikan ja katsoja huomaa pian, että mahdolliset ennakko-odotukset elokuvasta saattavat kääntyä päälaelleen. Elokuva on fiksu ja hauska, mutta ei kuitenkaan sorru härskiin huumoriin eikä kompastele pahemmin itseensä. Myös elokuvan musiikit, jotka eivät koostu päivän hittibiiseistä vaan ovat pikemminkin omia pieniä tarinoitaan. Ne antavat tilaa yksinkertaiselle mutta hyvin toteutetulle tarinalle, joka poikkeaa nykypäivän massaelokuvista.
