Vaikkei olisi nähnyt yhtäkään Woody Allenin elokuvaa, tietää varmaan miltä mies näyttää. Allen on nykyajan komediaelokuvan ikoni samoin kuin Charles Chaplin aikanaan. Yli neljän vuosikymmenen aikana mies on ohjannut 43 pitkää elokuvaa. Tämän uskomattoman saavutuksen varjopuoli on se, että 76-vuotiaan ohjaajalegendan uusimmat elokuvat automaattisesti vertautuvat aikaisempiin mestariteoksiin ja näin ollen monet vitsit alkavat tuntumaan joskus aiemmin nähdyiltä. To Rome with Lovessa Allen palaa vaihteeksi jälleen kerran näyttelemään kuuden vuoden tauon jälkeen, ja tuloshan on jälleen kerran se, että mies varastaa koko show’n karismaattisella olemuksellaan.
To Rome with Love koostuu neljästä irrallisesta, toisiinsa kytkeytymättömästä tarinasta, joita yhdistää ainoastaan niiden tapahtumapaikka Rooma. Juonta enempää paljastamatta todettakoon, että Allen esittää jälleen kerran neuroottista älykköä. Allenin hahmon ympärille rakentuva tarina onkin parhaimmasta päästä.
Allenin toinen episodielokuva, Mitä kaikkea oletkaan aina halunnut tietää seksistä, kärsi samantapaisista ongelmista kuin tämä 40 vuotta myöhäisempi elokuva, tosin suuremmassa mittakaavassa. Tarinoita lähtee automaattisesti vertaamaan keskenään ja joku nousee toisen yläpuolelle. To Rome with Love onkin yllättävän tasainen kokonaisuus. Jotkut vitsit tuntuvat turhan pitkäksi venytetyiltä, mutta päätähtien, joita onkin iso liuta Hollywoodin tähtinäyttelijöistä tuntemattomampiin italialaisiin asti, näyttelijäntaidot pelastavat paljon.
Allenin elokuvaksi yllättävän pitkä To Rome with Love kärsii lievästä ylipituudesta, mutta kun tarinoita kierrätetään tasaisesti hyppäämällä sujuvasti kohtauksesta toiseen, ei se paljoa haittaa. Kokonaisuutena To Rome with Love on Allenin ehdottomasti parhaimpia teoksia, eikä toivottavasti mestarin joutsenlaulu. Tosin siltä ikävä kyllä alkaa tuntua, sen verran vahvasti kuoleman teema on läsnä varsinkin Allenin itsensä edessä. Mies kun on edelleen vahvasti sitä vastaan.
