Kolme elokuvaa on saanut Oscar-gaalassa 11 palkintoa: Titanic, Taru sormusten herrasta: Kuninkaan paluu ja Ben-Hur. Eilen en vielä ollut nähnyt tätä jälkimmäistä, joten pakkohan se oli katsoa.
Juuda Ben-Hur on juutalaisprinssi, joka riitaantuu erittäin vakavasti roomalaisen ystävänsä kanssa. Hetken kuluttua Juuda onkin jo orjakaleerilla hautoen kostoa.
Elokuva on hirveän pitkä. Miltei neljätuntinen elokuva oli itselleni lopulta positiivinen yllätys, koska se ei ollut tylsä, se jaksoi pitää otteessaan koko kestonsa ajan. Juoni oli pääasiassa aika mainstreamia, muttei kuitenkaan huono. Sen sijaan mukaan sujautettu jeesustelu oli täysin turhaa, ja se olisi voitu jättää pois kokonaisuudesta. Vaikkei minulla ole mitään uskonnollisia leffoja vastaan, tähän se ei oikein vain sopinut. Näyttelijät olivat suorastaan loistavia. Varsinkin itse Charlton Heston on vakuuttava. Elokuvan soundtrackia oli kehuttu. Eikä syyttä. Ihan mukavaa kuunneltavaa se oli, mutta ei jäänyt mieleen sen erikoisempana raitana. Yksi elokuvan parhaista kohtauksista on loppupuolella (ei kuitenkaan lopussa) sijaitseva hevosajokohtaus.
Yllättävän hyvä raamatullinen teos loistavilla näyttelijöillä, mutta turhalla jeesustelulla. Todellakin: Eeppinen sanan todellisessa merkityksessä.
