The Revenant kertoo Hugh Glassista (Leonardo DiCaprio) joka joutuu karhun runtelemaksi metsästysretken aikana. Tiimi ei tätä kestä ja heistä julmin John Fitzgerald (Tom Hardy) hautaa hänet elävältä ja tappaa Glassin pojan hänen silmiensä edessä. Glass kuin ihmeen kaupalla selviää koettelemuksistaan ja lähtee jahtaamaan poikansa tappajaa John Fitzgeraldia, vain yksi asia mielessään: kosto.
The Revenant on saanut viime aikoina paljon huomiota sen 12:lla Oscar-ehdokkuudella. Myös Leonardo DiCaprio on parhaan miespääosan jahtaajana, mutta onko hänen suorituksensa Oscarin veroinen. Ehdottomasti on! Revenantissa DiCaprio ei paljoa pääse puhumaan, mutta hän eleitten, ilmeitten ja kehonkielen avulla saa hahmoonsa uskomatonta latausta, joka purkautuu mahtipontisella tavalla viimeisessä kohtaamisessa Fitzgeraldin kanssa. Myös Tom Hardy tekee loistavan suorituksen julmana ja säälimättömänä John Fitzgeraldina. Hardy jättää totutun muminansa taakse ja hän muodostaa itsestänsä pirullisen minäkeskeisen persoonan joka pystyy tekemään kamalia asioita oman halunsa tyydyttämiseksi. Domnhall Gleeson ja Will Poulter esittävät myös hahmojansa erittäin aidosti ja varsinkin Gleeson varastaa muutaman kohtauksen hänen loistavalla eläytymisellä.
Mikä Revenantista päällisin puolin jää muistiin on sen mahtipontinen kuvaaminen. Emmanuel Lubezki joka on voittanut viimeiset kaksi kuvaamisen Oscaria elokuvista Birdman ja Gravity saa 100 prosenttisen varmasti tästäkin Oscarin. Muutamassa kohdassa saa oikein ihmetellä kuinka jotkut otokset on saatu aikaan. Elokuva näyttää upealta, raa’alta, realistiselta ja se käyttää jylhiä maisemiaan uskomattoman tehokkaasti hyväkseen. Kameran liikuttelu on taidokasta ja elokuvassa on muutamia erittäin pitkiä otoksia jotka suorastaan syöksee katsojan tapahtumien keskipisteeseen.
Elokuvan keskeisimmät teemat liikkuuu ihmishengen ja toivon välimaastossa. Revenant näyttää häikäilemättömästi kaiken mitä DiCaprio joutuu kokemaan ja se tuo lisää realistisuutta elokuvaan. Glassin kamppailu karhun kanssa on yksi kauheimmista ja jännittävimmistä kohdista mitä nämä silmät on koskaan nähnyt. Kohtaus on niin realistinen, häikäilemätön ja häiritsevä että sitä on äärettömän vaikea katsoa, mutta samalla ei voi kun ihmetellä miten se on saatu aikaan. Glass kohtaa elokuvan aikana pelottavia asioita, ja hän joutuu todellakin kamppailemaan henkensä edestä. Elokuvan loppu on myös jotain todella eeppistä, kaunistelematonta ja se antaa loistavan finaalin mahtipontiselle matkalle.
Kun elokuva oli ohi, minun takana istuva nainen selitti kuinka ”kamala” elokuva olikaan. Ja siinä hän myös on oikeassa. Tätä ei herkät silmät pysty katsomaan. Elokuva on erittäin raaka, verinen ja julma jota jokainen ei varmasti pysty katsomaan. Itse tykkäsin tästä kaunistelemattomasta suunnasta johon Inarritu pyrki, koska se tuo lisää jännittävyyttä ja realistisuutta elokuvaan. Jokainen kirveen iksu tai nuolen osuma tuntuu erittäin realistiselta ja kammottavalta veren äänieditoinnin ja kuvauksen muodossa. Muutenkin elokuvan toiminta on uskomattoman brutaalia ja energistä. Toiminta on nopeatempoista ja tunnelataukseltaan extremeä varsinkin viimeisessä titaanien taistelussa. Leffasta löytyy takaa-ajoja, nyrkkitappeluja ja ammuskelua mutta elokuva ei lähde mässäilemään tällä. Jokainen kohtaus missä toimintaa on ne näytetään juuri sellaisina kuin ne varmasti ovat olleetkin. Muuten elokuva on hidastempoinen ja ehkä vähän liian pitkä. Elokuva olisi voinut olla nopeatempoisempi jotta oikeasti saataisiin sellainen tunne että Glass on nyt jahtaamassa Fitzgeraldia. Leffa välillä vähän laahaa ja seuraavaksi päästään yhteen pointtiin josta en elokuvassa pitänyt. Ja nämä ovat Glassin unikohtaukset, jotka tuo vain lisää hämmennystä elokuvaan. Ne eivät tuonut elokuvaan enempää tunnetta vaan enemmän minuutteja muutenkin pitkään elokuvaan. Olisin näiden sijasta toivonut enemmän kohtauksia Glassin ja hänen poikansa välillä.
Vielä lopuksi on mainittava Alejandro G. Inarritu joka ohjasi loistavasti tämän elokuvan. Hän päätti kuvata elokuvan pelkästään luonnonvalolla, joka oli suuri riski ottaa. Studio ei varmasti tästä päätöksestä tykännyt, mutta minä itse rakastan tällaista intohimoa ja kekseliäisyyttä elokuvan tekemiseen. Leffa näyttää realisistiselta ja mahtipontiselta juuri tämän liikkeen takia. Vaikka elokuva kestääkin hieman liian pitkään, Inarritu antaa kummiskin kokoajan jotain mielenkiintoista katseltavaa. Pidän myös erittäin paljon hänen laatimastaan verisestä ja julmasta maailmasta.
The Revenant on suuri ja eeppinen seikkailu joita harvoin näkee nyky-hollywoodin tuotannoissa. Tämä todellakin on poikkeuksellinen elokuva joka loistaa kuvaamisellaan ja näyttelyllään. Elokuva kestää hieman liian pitkään, mutta lopussa kiitos seisoo.
