Lupin III – Cagliostron Linna on hyvin erilainen kuin muut Hayao Miyazaki-elokuvat. Kun muut kyseisen animegurun leffat on harmitonta ja mietoa huumoria ja unenomaista fantasiaa, missä rankin asia on jonkun katoaminen, Cagliostrossa hoetaan hemmettiä ja perhanaa ja räiskitään ainakin pienen sodan verran ja heitellään kranaatteja. Kyseinen asia ei kuitenkaan haittaa.
Vanhan mestarivoron pojanpoika Lupin ja hänen ystävänsä tarkka-ampuja Jigen ryöstävät kasinon. Kun Lupin havaitsee rahat väärennöksi, ja he etsivät uuta rötöstelypaikkaa, he joutuvat keskelle takaa-ajoa: joukko hämäräperäisiä ”dudeja” jahtaavat prinsessaa. Lupin iskee silmänsä prinsessaan ja monen sattuman kautta, hän ja Jigen joutuvat keskelle mysteeriä.
Yksi syy mikä tekee Lupinista niin hyvän on sen päähenkilö. Lupin on räiskähtelevä, pramea, hyvin suurieleinen, hemmettiä kylvävä herrasmiesvoro, joka on todella hyvä hahmo ja todellakin naistenmies. Tietoa ei kerrota, mutta itse epäilisin Lupinin pysytyvän viettelemään noin kymmenen naikkosta muutamassa minuutissa. Lupinin kaali varmaan reagoi ja keksii ideoita sekunnin sadasosassa, tai siltä ainakin vaikuttaa. Itse ainakin uskaltaisin tituleerata häntä nopeatempoisen huumorin mestariksi.
Cagliostron Linna onnistuu tietysti muissakin elementeissään. En ole varmaan nähnyt yhtä hyvin ajoitettuja ja hyvin tehtyjä toimintakohtauksia…. no, missään animaatiossa! Elokuva liikkuu salamannopeasti, eikä siltä lopu koskaan ässät hihasta. Ensimmäisestä framesta alkaen elokuva liikkuu salamannopeasti ja on toimintaa täynnä.
Miyazakin kädenjälki on selvästi pysynyt hänen debyytistään asti. Tässä hän pystyy luomaan samaan aikaan kaunista ja hieman rosoista animaatiota, mikä toimii hyvin. Maisemat ovat kauniita ja hahmosuunnittelu loistava.
Suurin osa elokuvan (absurdista) huumorista tulee Lupinin laitteista ja valepuvuista. Lupinilta löytyy vaikka mitä taskuistaan: köysiä, ties mitä. Osa huumorista tulee myös näiden välineiden käytöstä ja niiden kohtausten ajoituksesta. Itse ainakin nauroin paljon niille hulluille toimintakohtauksille, jotka alkoivat sekunnin sadaosassa ja kulkivat kuin luotijunat lääkkeissä, vähän kuin vitsit Tex Averyn elokuvissa. Hän sen sanoi parhaiten:
”Tein sen havainnon, että silmä ehtii rekisteröidä toiminnan, joka tapatuu viiden ruudun ajan. Toisin sanoen silmä pysyy mukana, kun jotakin tapahtuu 0,2 sekunnissa. Jos halusin esittää jotakin, niin viisi ruutua riitti.”
Lupin III – Cagliostron Linna on loistavilla hahmoilla, loistavan nopeatempoisilla toimintakohtauksilla ja hienolla animaatiolla terästetty, lähes täydelllinen anime.
