Brucen henkinen tuska ja itsensä etsiminen tuodaan hienosti katsojille esille.

21.7.2005 09:36

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Alkuperäinen nimi:Batman Begins
Valmistusvuosi:2005
Pituus:141 min

Olen aina pitänyt Batmanista. Pienestä pitäen olen lukenut sarjakuvia sekä katsellut tuosta supersankarista kertovia elokuvia, sitä legendaarista TV-sarjaa sekä uudempia piirrossarjoja. Kun uusi Batman Begins ilmestyi, niin olihan se pakko mennä katsomaan. Hurjasti kehuja tämä uusi Batmanin seikkailu oli saanut, eivätkä ne kehut olleet turhaan tulleita.

Toukokuussa vuonna 1939 noin 24-vuotias Bob Kane keksi sarjakuvahahmon Batmanin. Silloin alkoi tarina Bruce Waynesta, miljonääristä, joka koki lapsena vanhempiensa väkivaltaisen menettämisen. Pienestä asti Brucea vaivasi myös lepakkopelko, jonka hän myöhemmällä iällä purki toisten ihmisten nähtäville pukeutumalla lepakkoasuun. Öiseen aikaan hän siis pukeutuu salaperäiseksi lepakkomieheksi ja kitkee rikollisuutta Gotham Citystä. Ensimmäisen kerran Batman seikkaili valkokankailla jo vuonna 1943, jolloin tuota sankarihahmoa tulkitsi Lewis Wilson. Sen jälkeen tuo siipiveikko on seikkailut lukuisissa piirrossarjoissa, piirretyissä elokuvissa, eräässä kuuluisassa 1960-luvulla tehdyssä TV-sarjassa ja siihen perustuvassa elokuvassa sekä monissa muissakin elokuvissa. Tim Burton leipoi Batmanin uuteen uskoon, sarjakuville uskollisen synkässä elokuvassa vuonna 1989. Leffan nimi oli yksinkertaisen hienosti Batman ja siinä lepakkoasuun pukeutuvaa heppua näytteli Michael Keaton. Leffa oli kehuttu, suosittu sekä tuottava, hirveästi rahaa sateli. Elokuvallisesti kyseessä oli loistava synkistely.

Joel Schumacher teki Batmanin elämästä efektisirkusta kahdella elokuvallaan Batman Forever ja Batman & Robin vuosina 1995 ja 1997. Onneksi psykologisista trillereistään tunnettu taitava nuori ohjaaja Christopher Nolan päätti ottaa Batmanin omaan käsittelyynsä. Yhdessä David S. Goyerin kanssa hän käsikirjoitti uudenlaisen Batman-tarinan, joka oli sarjakuvalle uskollinen, mutta omia ideoitakin omaava. Burtonin synkistelyjä muistuttava filmi on kyllä ainutlaatuinen kokemus.

Batman Begins alkaa psykologisella pohdiskelulla, jossa kuvataan Bruce Waynen henkistä tuskaa. Vanhempiensa valtavat omaisuudet perivä pieni poika pelkäsi lepakoita, eikä tuo pelko hävinnyt vuosien saatossa. Brucen henkinen tuska ja itsensä etsiminen tuodaan hienosti katsojille esille. Brucesta tulee lopulta Batman, Gotham Cityyn oikeutta tuova supersankari. Michael Caine on Waynen kartanossa palveleva Alfred, joka auttaa Brucea supersankarihaaveissaan. Himalajan komeista vuoristomaisemista synkän moderniin kaupunkiin siirryttäessä myös elokuvan tyylilaji hieman muuttuu. Psykologinen pohdiskelu antaa tietä viihdyttävälle toimintaseikkailulle, joka on erittäin tyylikkäästi toteutettu.

Gotham Cityssä Batman herättää alkuun ristiriitaisia huomioita, osa pitää häntä törkeänä rosvona ja osa puolestansa ihailtavana sankarina. Mystinen tohtori Crane (karmaisevan hyvä Cillian Murphy) harrastaa rikollista toimintaa tuossa kaupungissa ja Batman on ottanut tehtäväkseen torjua sen. Puolelleen hän saa poliisivoimissa työskentelevän Jim Gordonin (Gary Oldman), joka luottaa Batmaniin alusta asti. Samalla Bruce yrittää elää niin kuin miljonäärisika, ettei epäilyksiä syntyisi.

Visuaalisesti Batman Begins on häikäisevän upea elokuvaelämys, jolta ei myöskään puutu sisältöä. Ainakin minun mielenkiintoni pysyi yllä koko ajan, eikä tylsiä hetkiä tule. Tunnelma Gotham Cityn maisemissa hyvin kolkko. Vaikka yhtä goottimainen ja synkkä tämä ei olekaan kuin Burtonin visiot, niin kuitenkin Batmanmaista tunnelmaa tästä löytyy. Batman/Bruce Wayne on myös kuvattu sellaisena hahmona, jonkalaisen käsityksen olen hänestä sarjakuvia lukiessa saanut. Minua on aina miellyttänyt Batmanin tyyli kohdella vihollisiaan, kovakouraisesti mutta omalla tavallaan kuitenkin lempeästi. Juuri kun rosvo on putoamaisillaan vaarallista mössöä sisältävään suureen tynnyriin, niin Batman tarjoaa auttavaa kättänsä.

Myös Batman-sarjakuvissa esitetty surullinen miljonääri Bruce Wayne on saatu siirrettyä hyvin valkokankaalle. Tästä seikasta nostan jo hattua. Christian Bale ei ehkä ole yhtä hyvä Batman kuin Michael Keaton silloin Burtonin versiossa, mutta hyvin hän rooliinsa kuitenkin sopeutuu ja vie hommat kunnialla kotiin.

Nimekäs näyttelijäkaarti ansaitsee ihan oman kappaleensa tässä tykityksessä, sillä harva ohjaaja saa tällaisen omaan leffaansa. Christian Balesta tuli mainittua jo, niinpä aloitan Michael Cainesta, joka tulkitsee leppoisasti Waynen kartanon Alfred-herraa. Liam Neeson, Tom Wilkinson ja Cillian Murphy onnistuvat molemmat hätkäyttämään katsojaa rooleissaan, varsinkin viimeiseksi mainittu osaa olla todella hyvä tohtori Cranena. Brucen lapsuudenystävä Rachel, jota esittää söpö Katie Holmes, on käsikirjoittajien kynäilemä pakollinen romanttinen sivujuoni. Holmesilta löytyy kyllä ulkonäköä, mutta mitään erikoista roolisuoritusta häneltä ei tällä kertaa tule. Muutenkin häntä on vaikea katsella tällaisessa leffassa, kun hän tuo mieleen koko ajan Dawson’s Creekin Joeyn. Vanhat konkarit, Morgan Freeman ja Rutger Hauer, jäävät vähän taustalle norkoilemaan rutiinilla vedettyjen roolihahmojensa kanssa, kun muut tähdet onnistuvat viemään enemmän huomiota. Itseeni kolahti eniten Gary Oldmanin hieno roolisuoritus Gothamin eräänä ainoana hyvänä poliisisetänä säilyneenä Jim Gordonina. Tuota roolisuoritusta en voi liiaksi kehua, se on uskomattoman hyvää työtä.

Söpö valitteli tuossa alhaalla huumorin puutteesta. Mielestäni huumoria on juuri sopiva määrä ja se keventää tunnelmaa sopivissa hetkissä. Toisaalta huumori on hyvin tyypillistä ja tuttua monista tyypillisistä toimintafilmeistä, mutta se kuitenkin istuu hyvin tähän pläjäykseen.

James Newton Howardin ja Hans Zimmerin säveltämät musiikit sopivat elokuvaan kuin nenä päähän. Gotham Cityn komeus ja rujous on hyvin kuvattu, eikä se hirveän kaukana ole saamistani käsityksistäni sarjakuvia lukiessani. Ohjaaja Christopher Nolanin aikaisemmat ohjaukset, Memento ja Insomnia, olivat molemmat omaperäisiä piinaavia trillereitä ja varsinkin Batman Beginsin alkupuolisko on sukua Nolanin aikaisemmille töille. Erittäin tyylikästä Batman Beginsiä ei kannata alkaa vertailemaan Burtonin Batmaneihin tai Joel Schumacherin onnettomiin räpellyksiin, vaan pitää tätä omana itsenäisenä elokuvana, joka saattaa aloittaa uuden Batman-elokuvien sarjan. Aivan täydellinen pläjäys ei ole, mutta oikein pahaa sanottavaa tästä ei löydy. Varsinkin Batman-faneille tämä aikuisempaan makuun tehty Batman-filkka on suositeltavaa katsottavaa, mutta jos haluaa nähdä hyvin tehtyä fantasiaelokuvaa, niin suosittelen tätä.

Nyt täytyy varmaan aloittaa taas Batman-sarjakuvien lukeminen odotellessa Batman Beginsin DVD-julkaisua sekä erittäin mahdollista jatko-osaa.

Arvosteltu: 21.07.2005

Lisää luettavaa