Useiden viime vuosien kauhu & toimintaelokuvien taustajoukoissa (käsikirjoittajina, apulaisohjaajina ja maskeeraajina) häärinyt kaksikko Jeremy Gillespie ja Steven Kostanski käsikirjoittivat ja Steven Kostanski ohjasi vuonna 2011 ilmestyneen hölmön b-luokan sci-fi robotti sekoilun Manborg. Jeremy Gillespie ja Steven Kostanski päättivät seuraavaksi käsikirjoittaa ja ohjata yhdessä John Carpenterin, Clive Barkerin ja H.P Lovecraftin suuntaan kumartavan kauhutrillerin The Void. Minimaalisella budjetilla toteutettu The Void pyörähti pienellä teatterikierroksella joillain elokuvafestareilla, mutta mihinkään laajempaan levitykseen ei The Void päätynyt. The Void on jälleen tiivistys miten vilkkaasta mielikuvituksesta ja sangen yksinkertaisesta ideasta voi saada aikaan näinkin toimivan kauhukeitoksen.
Jossain pienessä amerikkalaisessa kylässä paikallinen poliisi Daniel Carter (Aaron Poole) löytää tienposkesta sekavan ja vertavuotavan miehen Jamesin (Evan Stern) joka väittää, että eräs isä (Daniel Fathers) ja tämän poika (Mik Byskov) jahtaavat häntä jostain syystä. Daniel päättää viedä Jamesin paikalliseen sairaalaan tutkittavaksi. Danielille läheinen Sairaanhoitaja Allison Fraser (Kathleen Munroe) ja lääkäri Richard Powell (Kenneth Welsh) eivät kuitenkaan löydä oikein mitään vikaa Jamesista. Kun Daniel on palaamassa autolleen huomaa hän, että sairaalaan ympärillä liikkuu valkoisiin kaapuihin pukeutuneita hahmoja jotka tuntuvat estävän lähdön sairaalasta kovallakin hinnalla. Pian alkaa tuntua kuin sairaalaan uumenistakin kömpisi esiin jotain.
The Void on kuin aikamatka 1980-1990 luvulla ilmestyneiden body horror henkisten kauhuelokuvien maailmoihin. Jeremy Gillespie ja John Kostanski saavat hommaan heti alusta saakka mukavasti virtaa ja tunnelmaa mukaan. Huomaa kyllä, että miehet ovat ottaneet mukaansa vaikutteita John Carpenterin The Thing, Prince of Darkness ja Hyökkäys poliiasemalle elokuvista ja ripotelleet vielä mukaan parhaat palat Clive Barkerin Hellraiserista, Stuart Gordonin From Beyondista, Frank Darabontin The Mististä ja Christophe Gansin Silent Hillistä. Miesten käsikirjoittama tarina viskaisee alussa tiivisti kysymyksiä ilmaan ja osaavat pitää tarinan mukavan mysteerimäisenä sopivan pitkälle. Erilaisten ihmisten käyttätymisestä kaksikko saa mainiosti irti tälläisen erikoisen tapahtumaketjun aikana. Paniikki ja pelko saarretun sairaalan sisällä olevilla ihmisillä on käsinkosketeltava.
Useiden elokuvien maskeerauksista vastannut Jeremy Gillespie ja John Kostanski kaksikko saa The Voidin tietyistä kauhukohtauksista vatsaavääntäviä kuvottavia luomuksia aikaiseksi. Pienetkin puukotus haavat näyttävät jo aidosti häijyiltä, puhumattakaan ihmisten ruumiinosien rujoista vääntelyistä. Visuaalisesti melko synkkäsävyinen hirviövääntely näyttää ällöttävän tyylikkäältä. Finaalissa mopo hivenen karkaa käsistä, mutta pirun viihdyttävästi. Muutamat musiikkiraidat nostavat mainiosti 1980 luvun The Thing henkistä fiilistä tarinan keskelle.
Aaron Poole tekee tarinan keskelle joutuvana poliisina varsin kelvollisen roolin, vaikka aivan ei yllä esimerkiksi Kurt Russellin The Thingissä esittämän R.J. MacReadyn tasolle. Evan Stern on mainio hysteerisenä sekopää Jamesinä. Kathleen Munroe pärjää myös toimivasti Danielin etääntyvänä vaimona ja sairaanhoitajana. Daniel Fathersin ja Mik Byskovin jahtaaja kaksikko tuo tarinaan omat energiansa. Ellen Wong on nuori sairaanhoitaja Kim ja Grace Munro ensimmäistä lastaan odottava Maggie.
Kokonaisuutena The Void on audiovisuaalisesti tehokas matka hulluuden synkkiin syöväreihin.
