Pössyttelykomediat ovat sellainen lajityyppi, ettei niihin normaalin ihmisen pitäisi sekaantua ollenkaan, ei ilmeisesti edes silloin kun leffan taustatiimissä häärii Judd Apatow, mies hittikomedioiden Paksuna ja 40-v. neitsyt, sekä ehkä hauskimman nuortensarjan ”Freaks and Geeks” takana.
Edes Apatowin luottohahmo Seth Rogen, ja Freaks and Geeksistä tuttu James Franco eivät pysty pelastamaan elokuvaa. Hahmoista ei irronnut oikein mitään. Elokuva koostui lähinnä haahuilusta, epähauskasta hölmöilystä ja teennäisistä rymistelyistä elokuvan loppupuolella. Tuli ihan huijattu olo. Miten Seth Rogen on kehdannut lunastaa palkkasekkinsä tästä tekeleestä? Toivottavasti hän ei sorru tällaisiin ala-arvoisiin tekeleisiin enää uudestaan.
Dale (Rogen) on haastemies, joka tekee kyllä työnsä, mutta käyttää muun ajan lähinnä pilven polttamiseen sekä lukioikäisen tyttöystävän kanssa hengailuun. Huumeet hän ostaa Saulilta (Franco), joka on päivät pitkät pihalla kuin jääkarhu Pohjoisnavalla. Pari ”väärässä paikassa väärään aikaan” tilannetta johtaa siihen, että Dale ja Saul joutuvat lähtemään pakomatkalle.
Surullisimpia komedioita ovat juuri tällaiset, kun ei naurata vaan haukotuttaa. Elokuvan pulssi oli ihan olematon. Tuntui ettei pääparilla ollut minkäänlaista kemiaa, mikä on todella harmi, kun ottaa huomioon että suurimman osan ajasta saamme seurata juuri Dalea ja Saulia kahdestaan.
Pineapple Express toimii ehkä parhaiten huumevastaisena opetuselokuvana. Älkää käyttäkö huumeita lapset, teistä tulee vain saamattomia vätyksiä, jotka hihittelevät turhille asioille, ja joutuvat ongelmiin.
Täytyisi varmaan itse olla jonkin substanssin alaisena, että tästä saisi jotain irti, mutta ei se kyllä ole sen arvoista. Kyllä oikea komedia naurattaa, vaikka oheistuotteina olisi vain poppareita ja limua.
