Tohtori T ja naiset on amerikkalaisen yläluokan yltäkylläistä mutta sisällyksetöntä elämäntyyliä lempeästi satirisoiva, hyvien näyttelijöiden kannattelema romanttinen draamakomedia, jossa viimevuosikymmeninä enimmäkseen ärsyttäviä pökkelörooleja tehnyt Richard Gerekin osoittaa osaavansa näytellä, kunhan rooli vain on ulkoiseen habitukseen uskottavasti sopiva, eikä vuorosanoja ole liikaa.
Robert Altmanin vuonna 2000 ohjaama elokuva kertoo Dallasilaisen huippusuositun ja päällepäin kadehdittavan menestyksekkäältä vaikuttavan gynekologin, Tohtori Traviksen (Gere), kypsymässä olevasta elämänmuutoksesta hänen liian helpon elämän turhauttaman vaimonsa sairastuessa harvinaiseen syndroomaan ja tahtoessa avioeron, itsenäistyvien tytärten aiheuttaessa isompia ja pienempiä huolia, ja ylibuukatun klinikan jatkuvasti kasaantuvien työkiireiden alkaessa paisua täysin hallitsemattomiksi.
Elokuvan onnistuneimmat hetket koetaan tohtori T:n hektisellä klinikalla neuroottisten hienostorouvien, energisten apulaisten, jatkuvasti odottamatta pistäytyvien tyttärien ja rakastajattarensa (Helen Hunt) kilpaillessa hänen huomiostaan ja ajastaan, sekä Geren ja aina mainion Helen Huntin romanttisella illallisella, mutta ihme kyllä mitään pahempia uuvahduksia ei pääse tapahtumaan missään vaiheessa, vaikka rytmiltään rauhallinen ja tapahtumiltaan suhteellisen vähäinen elokuva tarjoaisi siihen kosolti mahdollisuuksia. Ehkä golfkentällä roikutaan aavistuksen liikaa, ja elokuvaa sinänsä hyvin rytmittävissä miesten metsästyskohtauksissa olisi dialogiin voinut panostaa vähän enemmänkin. Varsinainen moka on kuitenkin mielestäni elokuvan loppu, josta tulee lähinnä mieleen, että mitään muutakaan ei ole keksitty. Täysin uskomaton loppu on kuin kokonaan eri lajityypin elokuvasta hännille liimattu, eikä sovi elokuvan kerrontaan lainkaan.
Kuten todettu, elokuvassa ei lopun tapahtumia lukuun ottamatta nähdä juurikaan suurempaa ulkoista dramatiikkaa, joten katsojan mielenkiinto pysyy yllä pitkälti hyvien näyttelijöiden ja sujuvan dialogin varassa. Elokuvan lukuisat naisroolit ovat onneksi toinen toistaan onnistuneempia, eikä heikkoja lenkkejä ole. Mainittakoon sivurooleista erityisesti Shelley Longin, Laura Dernin ja Liv Tylerin erinomaisen onnistuneet suoritukset.
Kuten nimestä ja miespääosavalinnastakin voi päätellä, Tohtori T ja naiset on erityisesti naisyleisölle suunnattu elokuva, mutta kyllä sen mieskin hyvin jaksaa katsoa, jos yhtään draamakomedioiden päälle ymmärtää. Ellei genre uppoa, kannattaa raina tietenkin kiertää kaukaa.
Pisteitä rokottaa pari hiukan turhan kliseistä pikkukohtausta (mm. hienostorouvan kompurointi klinikalla), mutta ennen kaikkea elokuvan mielestäni täysin yliammuttu loppu. Kokonaisuutena leffa on kuitenkin varsin viihdyttävä, joten kolme tähteä hyvästä yrityksestä.
