American Pieta 60-luvun rokkiteemalla ja vähemmällä alastomuudella

16.9.2014 12:05

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat: , ,
Alkuperäinen nimi:American Graffiti
Valmistusvuosi:1973
Pituus:112 min

Pyysin ystävääni kertomaan parhaan elokuvan minkä on koskaan nähnyt. Vastaus oli American Graffiti. Jouduin samaan ahtaaseen tilanteeseen kun joskus aikaisemminkin: miksi minä en ole tätä nähnyt enkä siitä kuullut?

60-luvun nostalgiseen nuoruuden ja rokin säestämään sinfoniaan sukeltava elokuva ei ole ehkä kaikkein syvällisin tai ajatuksia herättävin, mutta sen sympaattisuus ja aidontuntuisuus jotenkin vie puolelleensa. Juoni siivittää katsojan tutkiskelemaan erilaisten nuorten kohtaloita opintojensa kynnyksellä, jolloin jonkinnäköisiä valintoja olisi ehkä tehtävä, mutta pirun vaikeata se on osalle. Monet tai oikeastaan kaikki haaveilevat jostakin, mutta eivät ole välttämättä valmiita luopumaan jostain päästääkseen eteenpäin. Mutta kannattaako se edes?

Soundtrack puhkuu 60-luvun rokkibiisejä, jotka varmistavat viimeistään sen, että katsoja tietää olevansa tuon aikakauden ytimessä, jossa hampurilaisravintoloissa oli vielä tarjoilijat rullaluistimilla. Tietyssä suhteessa elokuva saattaa myös peilata omia nuoruuskokemuksia naisseikkailujen, viinan lokittamisen ja autoilla brömistelyn muodossa. Halutaan myös olla aikuisia, mutta jostain syystä ei ehkä haluta kantaa siitä vielä liian isoa vastuuta ja päädytään vieläkin tekemään asioita ”kun mä haluun”-mentaliteetilla.

Roolihahmot ja näyttelijät ovat todella luontevia roolisuorituksissaan ja jotenkin myös peilaavat tiettyjä hahmoja omista teiniajoista, mikä saa hymyn huulille.

Tykitän itse tälle vain 3 tähteä, koska mielestäni vaikka elokuva onkin sympaattinen kuvaus nuorten elämästä aikuisuuden kynnyksellä, siitä puuttuu se jokin. Ehkä olen nähnyt liikaa nuorisokuvauksia ja tämä vaikuttaa täysin samalta kuin ne edelliset tai en ole genren täysi ystävä. En kyllä nää kuitenkaan mitään syytä miksi tätä täytyisi vihata tai olla pitämättä. Vaatii ehkä vielä muutaman katselukerran ennen kuin se pääsee täysin elokuvapyramidini huipulle, mene ja tiedä.

Ja hei, jos nuori Harrison Ford ei sytytä hänen ajaessaan karjapaimenhatullaan ympäri kaupunkia mimmejä kyydissä, niin jotain on vialla. Jos jostain niitä pisteitä saa niin tästä.

Arvosteltu: 16.09.2014

Lisää luettavaa