Ridley Scottin tiivistunnelmainen scifidraama Blade Runner oli loistava elokuva. Jostain syystä ohjaajan piti päästä sörkkimään alkuperäisteosta uudelleen, ja tuloksena oli Blade Runner-Director’s cut.
Neljä androidia joilla on rajoitettu elinikä pujahtaa maapallolle. Planeettamme pinnalla nuo eliöt ovat valitettavasti lailla kiellettyjä, joten poliisi lähettää erikoisyksikkönsä niiden perään.
Blade Runner oli loistava, loistava elokuva sellaisena kuin se alunperin oli. Tämä director’s cut on myös ihan hyvä, mutta olisi paljon parempi ilman alkuperäistä filkkaa. Blade Runnerin tunnelma oli mukaansatempaava ja kiintoisa. Umpitaiteellisen DC version tunnelma on unenomainen ja synkempi. Sisältäähän leffa edelleen ne loistavat roolisuoritukset, hienon idean, toteutuksen jne. Mutta siitä puuttuu jotain. Pikkuseikkoja. Director’s cut on pikkuseikoilta erilainen, mutta ratkaisevilta pikkuseikoilta. Blade Runnerissa nääs pikkuseikat ovat tärkeitä. Kertojän ääni on leikattu pois, ja se on pitkä miinus. Kertojan rauhallinen ja pohdiskeleva ääni oli osa tunnelmaa. Musiikki puuttuu lähes kokonaan. Harmi, Vangeliksen soundtrack oli aika hyvä. Muutama repla on leikattu pois, miksi? Väliin on lisätty joku lyhyt kohtaus jossa näkyy yksisarvinen. Häh???
Mutta eipä silti, ei Blade Runner-Director’s cut huono ole. Silti, en minä tästä maksaisi, kun olen nähnyt alkuperäisen Blade Runnerin, joka on selvästi parempi elokuva. Siis, jos et ole nähnyt Blade Runneria, vuokraa/osta alkuperäisversio, ja vasta sen jälkeen Director’s cut.
