Älkää katsoko pelkässä kauhumielessä, tästä psykedeelisestä nuotiotarinasta saa siten vielä enemmän kiksejä.

18.12.2004 14:59

Arvioitu elokuva

Ohjaajat:
Käsikirjoittajat:
Alkuperäinen nimi:Inferno
Valmistusvuosi:1980
Pituus:107 min

Nainen (Miracle) lukee pelottavaa kirjaa eräässä kummitustalo numero ykkösen vuokra-asunnoista. Kolme äitiä pistää leidin ihon niin kananlihalle, että tämä rustaa asiasta kirjeen veljelleen ihan Roomaan asti, jonka jälkeen käy tenttaamassa kirjakauppiasta (Pitoëff) ostamastaan teoksesta. Mutta tämä haistattaa koko jutulle pihkat. Kolme avainta, ja pah…

Seuraavaksi siirrytäänkin yliopiston luentosaliin, jossa raikaa tuota pikaa Verdin Nabucco, osa kolme. Siellä on Mark-veli(McCloskey) seuraamassa nuotteja, mutta kun meinaa olla vähän huono olo. Mitä tuo nainenkin kissansa kanssa tuijottaa? Ai niin se siskon kirje. No, luenpa sen nyt. Mutta kun taas alkaa päätä särkeä… jätetään se tuonnemmaksi. Vaan taitaapa Mark tuon viestin paikalleen unohtaa, mutta ystävä Sara (Giorgi) huomaa sen ja poimii mukaansa Markia huudellen. Ei löydä huuto vastausta ei. No, päättää tämä neuvokas neito viedä viestin henk. koht. Mutta ennen kuin tätä tehdä ehtii, saa hän fiilistellä Nabuccon tahtiin vallan eri valossa. Mutta kas, johtaa julma kohtalo lopulta vaikeuksien kautta voittoon, ja Mark päätyy New Yorkiin siskoa morjestaan.

Vaan ei löydy siskoa mailta halmeilta, toteaa hän perille päästyään. Kadonnut on. Odottavan aika on pitkä joten Mark asettuu kummitustaloksi. Huomata saa, että on asioita outoja liikkeellä ja kolmas avain jalkojen alla. Verta roiskuu ja tutuiksi tullaan uuden naapurin(Nicolodi) kanssa. Ja yhdessähän on tunnetusti turvallisempi ratkoa mysteeriä.

Dario Argentolla on visio. Sen hän on saanut käytyään huvipuiston kummitustalossa yhden kerran liikaa. Värien leikki on hypnotisoivaa katseltavaa ja musiikki kaikessa erilaisuudessaan tempaa mukaansa. Myös kuvallinen kerronta on hiottu kirjan tarkkuudelle. Lisäksi kameraa on mukava seurata tietynlaisen amatöörifiiliksen takia. Kässäri toimi muuten hyvin paitsi sivuhahmoihin olisi kaivannut hieman lisää syvyyttä vaikka ihmisiä kuoleekin kuin kärpäsiä sateella, vai miten se nyt menikään.. Ja muutama varoituksen sananen: Älkää katsoko pelkässä kauhumielessä, tästä psykedeelisestä nuotiotarinasta saa siten vielä enemmän kiksejä. Myös vanhentunut kaakaojauhe saattaa vaikuttaa katselukokemukseen.

Hulluja nuo roomalaiset…

nimimerkki: Sappy

Arvosteltu: 18.12.2004

Lisää luettavaa