Doctor Who (2005)
- Alkuperäinen nimi:
- Doctor Who - The Complete First Series
- Tuotantovuosi:
- 2005
- Ohjaajat:
- Brian Grant, Euros Lyn, James Hawes, Joe Ahearne, Keith Boak
- Pääosanäyttelijät:
- Annette Badland, Billie Piper, Camille Coduri, Christine Adams, Christopher Eccleston, David Tennant, John Barrowman, Noel Clarke, Simon Pegg
- Maat:
- Iso-Britannia, Kanada
- Pituus:
- 585 min
- Genret:
- Komedia, Sci-fi
Mitä on Doctor Who? Jo 1960-luvulta asti kyseisen niminen heppuli on nimittäin villinnyt brittejä niin, että kyseessä ei voi olla muuta kuin kulttisarja. Pelkästään televisiosarjan päänäyttelijäksi on päässyt kymmenen eri heppua, elokuvista nyt puhumattakaan. Kun BBC päätti jatkaa sarjaa 2000-luvun metkuin, ja kaiken kukkuraksi mokoma sattui rantautumaan Suomeen, niin pitihän jo pelkästä uteliaisuudesta tätä alkaa katsoa.
Lyhyesti ilmaistuna Doctor Whossa nimiroolissa oleva lajinsa (aikalordit) viimeinen, Tohtoriksi kutsuttu mystinen heppu (Christopher Eccleston) matkaa TARDIS-nimisellä aluksella pitkin poikin aika- ja avaruusulottuvuuksia, pelastaa maailmankaikkeuksia, ja avittelee erityisesti ummikkoa ihmiskuntaa. Mukaan tällä kaudella tarttuu nuori Rose (Billie Piper). Päänvaivaa aikalordille aiheuttaa jos jonkin näköiset Maan valtaajat/tuhoajat, kuten jo 60-luvulla ensiesiintymisensä tehneet dalekit.
Eccleston on aivan loistava vauhdikkaana, puolirentona ja nokkelana Tohtorina, mutta vastaavasti Billie Piper on täysin mitäänsanomaton, ja muistuttaa aivan liikaa toimintaelokuvien hukassa olevaa puolityhmää blondia (johtuen ehkä siitä, että hän näyttää aivan tältä, eikä kirjoitetussa roolissakaan ole hurraamista).
Jaksojen taso heittelee valtavasti yli kaikkien sallittujen rajojen. Pahikset ovat tasaisesti masentavia limanuljaskoja (kirjaimellisesti) eivätkä kaikki efektitkään oikein säväytä, sillä parempaa on ollut tarjolla jo vuosia. Pahimmillaan Doctor Who onkin puoliköyhää huonoefektistä kyhäelmää, mutta parhaimmillaan ja viihdyttävimmillään juuri sitä tehtynä suu virneessä. Paikoittain jaksot nimittään karkaavat itseironisen puolelle. Juonenkehittely on sitä vastoin oikein toimivaa, mutta loppuratkaisut tuottavat pettymyksen liian usein.
Keskivertoviihteessä Doctor Who uhkaa pelottavasti hukkua massaan, mistä sen pelastaa vain ovela huumori sekä tyylilaji. Nykyaikaiset Hollywoodin scifi-tarinat ovat nimittäin Jerichon ja 4400:n tasoista, ei tarpeeksi erikoista, hitaasti etenevää draamaa, joten Tohtori pistää silmään helposti.
nimimerkki: Allekirjoittanut
Doctor Who sai alkunsa jo 1960-luvulla. Nyt brittisarjalla on takana jo lukematon määrä kausia, eikä loppua näy tulevan. Hassua sinänsä, sillä Doctor Whon idea ei ole lopulta kovin erikoinen – ei edes tieteistarinoiden piirissä. Sarjan nimihenkilö on aikalordi, viimeinen lajissaan. Vaikka hän onkin ehta alieni, näyttää hän tavalliselta kadunmieheltä. Aikalordina tyyppi saattaa liikkua ajasta toiseen, mikä tapahtuu ulkoisesti puhelinkoppia muistuttavalla masiinalla. Masiinan nimi on TARDIS. Missiona on seikkailla ajassa ja pelastaa henkiä historiaa sotkematta.
Vuonna 2005 taas uudelleen startannut Doctor Who on aiempiin kausiin verrattuna tietysti paljon uudenaikaisempi. Vaikka tohtorin puhelinkoppiaikakone on edelleen vanhaa mallia, sen sisuksissa kiemurtelevat post productionissa lisätyt tietokone-efektit. Kalliiden elokuvatasoisten efektien näkemistä ei kannata odottaa, mutta selvästikin tekijät ovat halunneet panna niin parastaan kuin vain ovat saattaneet. Sarjaan on kirjoitettu nyt mukaan myös nuori nainen. Tyttömäisestä epäloogisuudestaan huolimatta hän kiinnostaa tohtoria ja ystävystyy tämän kanssa. Nainen, Rose, on monen uudemman jakson tapahtumien käynnistäjä.
Kun sarja alkoi uudelleen vuonna 2005, tohtorin rooliin päätyi Cristopher Eccleston. Moni fani kritisoi ratkaisua, sillä Eccleston ei huhujen mukaan ollut itse Doctor Whon faneja. Huonomminkin roolitus olisi kuitenkin voinut mennä. Eccleston nimittäin pistää virnuilevalla olemuksellaan sarjan kohtauksiin sen verran ytyä, ettei moneen kertaan lämmitetty keitos pala lopullisesti pohjaan. Billie Piperin esittämä Rose sitä vastoin on niin kliseinen blondi, että häneen saattaa välillä turhautuakin.
Uuden sarjan ensimmäinen kausi kattaa 13 jaksoa, jotka ovat tasoltaan pääasiassa keskitasoa. Kauden parhaimmat jaksot ovat Dalek, jossa tohtorin ikiaikaisista vihollisista, dalekeista, yksi pääsee irti vankilastaan suuressa museossa, ja The Empty Child sekä sen jatko-osa The Doctor Dances. Kahdessa viimeisessä ollaan keskellä toista maailmansotaa, jolloin outo sairaus alkaa muuttaa ihmisiä zombiemaisiksi hirviöiksi. Näiden jaksojen jännitysmomentit ovat parhaiten kohdillaan. Oman nosteensa jaksoille antaa myös klassinen leikittely Rosen ja tohtorin välisellä suhteella.
2000-luvun Doctor Whon ensimmäinen kausi jättää monella tasolla toivomisen varaa, mutta tarjoaa kuitenkin parhaimmillaan kivaa purkkaviihdettä. Jotkin sarjan jaksoista ovat turhan synkeitä ja pelottavia varhaisteinejä nuoremmille.
Kauden jaksot (jokainen n. 45 min):
Rose
The End of the World
The Unquiet Dead
Aliens of London
World War III
Dalek
The Long Game
Father's Day
The Empty Child
The Doctor Dances
Boom Town
Bad Wolf
The Parting of the Ways (mukana myös David Tennant)























































