Kyllä jokaisen trillerifanin on nähtävä Uhrilampaat: se on rikosleffojen joukossa varsinainen helmi. Mutta mikä sitten erottaa Uhrilampaat muista vastaavista elokuvista; Hollywoodhan on tehtaillut sarjamurhaelokuvia iät ajat? Vastaus: Anthony Hopkins. Tämä filmimaailman elävä legenda varastaa psykopaattisena psykiatrina Hannibal Lecterina show’n – mutta harvinaisen tyylitietoisesti, ei liioitellusti irrotellen, kuten niin valitettavan useat show-varkaat.
Thomas Harrisin romaaniin perustuva tarina uhrejaan nylkevästä sarjamurhaajasta olisi varmaan toiminut OK-tasoisesti, jos Lecterin roolin olisi Hopkinsin sijaan valittu joku muu. Ja juuri siksi tekijät varmaan valitsivatkin juuri Sir Anthonyn esittämään tuota huippuälykästä kannibaalia: tavoitteena tehdä Uhrilampaista se erinomainen elokuva, joka siitä tulikin. Päähenkilö Clarice Starlingia esittävä Jodie Foster ei toki jää seinäruusuksi hänkään, mutta Hopkins jättää hänet – ja kaikki muutkin varjoonsa: mies vetää roolinsa Hannibal The Cannibalina niin hyytävästi, että sitä katsellessa alkaa jo melkein oikeasti pelottaa! Onkin hienoa, että Sir Anthony sai uusia roolinsa vielä kahdessa jatko-osassa. En osaisi edes kuvitella ketään muuta Lecterin osaan (siksi en olekaan edes vilkaissut sitä 2010-luvulla tehtyä Hannibal-tv-sarjaa, jossa nimihenkilöä esittää Mads Mikkelsen).
Hopkins on lyhyesti ilmaistuna elementissään Uhrilampaissa ja sen jatko-osissa. Väkivalta on elokuvassa veristä splatteria, mutta se ei ole onneksi itsetarkoitus, vaan meno on loppujen lopuksi huomattavan tarinavetoista, ja Clarice Starling syvempi päähenkilö, kuin aluksi voisi olettaa. Tekijät ovat onnistuneet myös välttämään trillereiden pahimman sudenkuopan, ja pitämään tunnelman lähes käsin kosketeltavana loppuun saakka, ilman loppumetreillä tapahtuvaa ikävää lässähtämistä. Kestokin on onnistuttu viilamaan sopivasti kohdalleen.
Uhrilampaat on lajityyppinsä kiistaton mestariteos ja Anthony Hopkinsin parhaita elokuvia. Samalla tavoin kuin lähes jokainen sähkökitaran soiton aloittava opettelee Smoke on the waterin kuuluisan riffin, on jokaisen trillerigenreen tutustuvan syytä katsoa Uhrilampaat jatko-osineen.
