Tie Guantanamoon (2006)
Alkuperäinen nimi: The Road to Guantanamo
- Genret:
- Draama, Dokumentti
- Valmistusvuosi:
- 2006
- Pituus:
- 95 min
- Ensi-ilta: 12.05.2006
- Ohjaajat:
- Mat Whitecross, Michael Winterbottom
- Pääosanäyttelijät:
- Afran Usman, Farhad Harun, Riz Ahmed, Shahid Iqbal, Waqar Siddiqui
- Maat:
- Iso-Britannia
- Kielet:
- englanti, urdu
Arvostelut
Hääreissu Pakistaniin vaihtuukin yhtäkkiä yli kahden vuoden täysihoidoksi Kuubassa.
Kun jenkeissä nyt on vaihtunut valta ja Guantanamoa ollaan pistämässä pakettiin, on hyvä palautella mieliin millaisia terroristeja siellä oikein pidettiin. Tähän antaa näkökulmaa draamadokumentti Tie Guantanamoon, joka kertoo neljän brittimuslimin kohtalon. Hääreissu Pakistaniin vaihtuukin yhtäkkiä yli kahden vuoden täysihoidoksi Kuubassa.
Shafiqin (Riz Ahmed), Ruhelin (Farhad Rahun), Monirin (Waqar Siddiqui) ja Asifin (Afran Usan) seikkailu alkaa syyskuussa 2001 Karachissa. Koska Pakistanin ja Afganistanin raja on auki, he päättävät vierailla naapurimaassa. USA:n joukkojen pommittaessa Kandaharia nelikko suuntaa kohti Kabulia. Myöhemmin sekavassa tilanteessa paluumatka Pakistaniin johtaakin keskelle vuoria Taleban-taistelijoiden joukkoon. Väärässä paikassa väärään aikaan oleminen toteutuu heidän kohdallaan pahimmalla mahdollisella tavalla. Siellä heidät nimittäin vangitaan. Kuulustelut (järjettömät sellaiset) alkavat ja siirto Guantanamon koirankoppeihin Camp X-Rayhin puettuina niihin kuuluisiin oransseihin haalareihin tapahtuu tammikuussa 2002. Samalla elokuvan alun kiihkeä puolituntinen rauhoittuu ja katsoja pääsee ihmettelemään, miten näin pääsi tapahtumaan.
Tie Guantanamoon on shokeeraava tarina. Se ei kuitenkaan ole sensaationhakuinen. Vankeja ei hakata hengiltä eikä ketään nöyryytetä alastonpelleilyillä. Kiduttaa voi muutenkin: herättämällä tunnin välein laskentaan, soittamalla korviasärkevää musiikkia tai vaikkapa kieltämällä puhuminen. Normaalit ruhjomiset siihen päälle. Ihminen on eläin ihmisille. Yksittäiset vartijat esitetään silti inhimillisinä hahmoina. Se, mikä tapahtui, ei ole heidän vikansa. Syyttävä sormi osoittaa ylemmille tasoille. Välillä nähtävät uutispätkät Bushin vakuutuksista kaiken oikeutuksesta (”The only thing I know for certain is that these are some bad people.”) saavat ironisen vastakohdan nuorten ja hiukan naiivienkin brittimuslimien hahmoissa. He ovat varsin kaukana pahuuden ruumiillistumisista. Al-Qaida ei kuulu näiden nuorten elämään.
Tietä Guantanamoon voi syyttää huoletta antiamerikkalaiseksi. Voisi jopa väittää, että sen tarkoitus on luoda raivoa katsojassa tiettyyn ilmansuuntaan. Itse asiassa kesti aikansa ennen kuin se pääsi USA:ssa teatterilevitykseen. Voi vain kuvitella sikäläisen punaniskapatriootin mietteet elokuvan nähtyään. Valitettavasti todennäköisin reaktio on vieläkin kaiken kieltäminen. Mehän emme siihen syyllisty – emmehän.
Hoplaa
Käyttäjä , 19 arvostelua
Arvosteltu: 17.02.2009
Katsottu: Kotona
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Pelkoja ja palkintoja
Viime vuoden viimeisiä elokuvia Yhdysvalloissa oli alle kymmenessä teatterissa julkaistu Extremely Loud & Incredibly Close. Tämä ei suinkaan ole paras... Lue loput
Saman kategorian TOP-leffoja
Suosituksia
Kommentit
Arvostelut
Hääreissu Pakistaniin vaihtuukin yhtäkkiä yli kahden vuoden täysihoidoksi Kuubassa.
Hoplaa 17.02.2009 16:29
Videot
shinji
Käyttäjä
18.09.16 klo 18:53
Keräilijä
Käyttäjä
28.08.14 klo 10:15
Mietiskelijä
Käyttäjä
23.06.13 klo 23:07
TaoTao
Käyttäjä
31.07.10 klo 20:39