Terminator 2: Tuomion päivä (1991)
- Alkuperäinen nimi:
- Terminator 2: Judgment Day
- Tuotantovuosi:
- 1991
- Ohjaajat:
- James Cameron
- Pääosissa:
- Arnold Schwarzenegger, Edward Furlong, Linda Hamilton, Robert Patrick
- Maat:
- USA, Ranska
- Pituus:
- 131 min
- Genret:
- Toiminta, Sci-fi
- Elokuvasarja:
- Terminator: Tuhoaja, Terminator 2: Tuomion päivä, Terminator 3: Koneiden kapina, Terminator Salvation
Kuvernaattori kiskaisi ohjaajavelho James Cameronin kanssa Excaliburin kivestä vuonna 1991 ja sivalsi elokuvahistorian lehville valtavan merkin. Z:n sijaan siinä luki T2, ja Arnoldin jykevä hahmo tulisi vartioimaan tätä sinettiä todennäköisesti ydinsotaan saakka.
Kyseessä on tietysti jatko-osa(halventava nimitys tälle) vuoden 1984 jättihitille Terminator, joka nosti Itävallan ison miehen kertaheitolla tähdeksi. 1984 Arnold lähetettiin tulevaisuudesta teurastamaan silloin vielä syntymättömän, ihmiskunnan tulevan pelastajan, John Connorin äiti Sarah Connor(Hamilton), jonka kuitenkin onnistui pelastaa itsensä armottoman tuhoajan kynsistä.
Nyt kuitenkin tappajakyborgi on palannut, joskin toisissa mietteissä, tällä kertaa itse John Connorin lähettämänä pelastamaan nuorempi itsensä(Furlong) ennen kuin uusi ja paranneltu T-1000(Patrick) ehtii pistää tämän lihoiksi ja näin ollen voittaa tulevan sodan koneiden hyväksi.
Tiukka kilpajuoksu tulevan ihmisten komentajan löytämiseksi sisältää koko joukon mahtavasti rytmitettyjä kohtauksia höystettynä unohtumattomalla dialogilla. Dynaamisten toimintakohtausten ja käsittämättömän hienon äänimaailman vyöryessä päälle kuin lauma kiimaisia hirviä, ei voi oikein muuta kuin nostaa kädet ilmaan ja myöntää oma mitättömyytensä. Ihokarvojen ollessa pystyssä ja ihon kananlihalla noin 75% elokuvan kestosta, huomaa kuinka huulille hiipii pikkuhiljaa sana, jonka merkitykseen voi tiivistää tämän koko muun "arvostelun".
Halleluja!
T2 oli aikoinaan suuri menestys. Kassa kilisi ja tulipa se keränneeksi neljä Oscaria. Mutta onko elokuva todellakin niin hyvä kuin sanotaan? Onko se parempi kuin nyky-ajan toiminta-pätkät? Onko Arska vedossa? Onko lyhempi kommentointini hölynpölyä? Kaikkiin kysymyksiin vastaus on KYLLÄ!
Itse katselin ohjaajan version ja voin todella sanoa että se on mahtava. Jo aiemmin totesin elokuvan kommentissani huonoksi. Taisin olla tilapäisessä mielenhäiriössä... Näyttelijät ovatkin sitten elokuvan ainoa moka. He kaikki ovat pahuksen ärsyttäviä mutta kuten kultti-leffoissa yleensä yksi tai kaksi on/ovat poikkeavia. Tässä tapauksessa Arska itse ja turhan vähälle huomiolle jäänyt Robert Patrick, joka ei jää Arnoldin varjoon. Muista ei voi sanoa samaa: Edward Furlong on välillä nolo, välillä taas muuten vain turha. No, eivätpä muutkaan tätä roolia vedelleet kehuja asaitse. Linda Hamilton on roolissaan jumalattoman hermoja raastava. Voitte kuvitella miten typerältä näyttää kun solttumuija ärisee, kovistelee ja on olevinaan tyly. Onneksi Arska ja Robska ovat niin hyviä rooleissaan että muut voi unohtaa.
Terminatorin ja T-1000:n väliset matsit ovat upeaa katseltavaa eikä vähiten poistettujen kohtauksien vuoksi. Ja lopun taistelu on unohtumaton. Nähdäänpä myös miten T-1000 räjähtää sirpaleiksi! Toimintaa siis piisaa ja loppukohtaus on jopa koskettava. Olen kuitenkin lukenut tämän tieteissaagan tulevaisuudesta kaksi hirvittävää uutista, jotka saavat varmasti kovimmankin T-fanin pöksyt täytettyä! 1) Mahdollisessa T4:ssä ei ole ARSKAA! 2) Uudessa tv-sarjassa T-101 on vaihdettu TEINI-TYTÖKSI naamioituun robottiin! Traileri ei lupaa hyvää ja vaihdos on jo pyhäinhäväistys. Mutta katsotaan mitä tulee. Joka tapauksessa: Kuten elokuvan takanakin todetaan: "Jos et ole nähnyt T2:n ohjaajan versiota et ole nähnyt koko elokuvaa!"
Eletään 1990-lukua. Viime vuosikymmenellä mm. poliisiaseman tyhjennystyöt ja muutaman väärän nimen omanneen henkilön listinyt tuhokone tulevaisuudesta on jo unohtunut, kunnes uusi, paranneltu kyborgi, joka ei varmasti luovuta tuhannen pirstaleinakaan, astuu kehiin nappaamaan tulevaisuuden ihmiskunnan pelastajaa, murrosikäistä John Connoria (Edward Furlong). Johnin äiskä Sarah (Linda Hamilton) taas on laitettu huoltoon maailmanlopun hallusinointiensa vuoksi. Kuka suojelee Johnia? Tietenkin vanha tuhoajamalli made in Itävalta: Arska.
T2 on kumma elokuva. Siitä löytyy paljon asioita, joihin ei voinut olla tyytyväinen ensi näkemällä, eikä edelleenkään:
1. Sarah Connorin muutos rankaksi sotilaaksi ei onnistunut. Ensimmäisen osan naisellinen ja hento hahmo ei ymmärrettävästi enää sopinut jatkossa, ja roolin kasvaminen onkin ehdottomasti hyvä asia, mutta harmillisen paljon se pystyy silti ärsyttämään riehumisellaan. Ihmekös muillakin hahmoilla on kärsivällisyys välissä koetuksella. Jos todellisia naissotureita hakee, niin kannattaa vilkaista Aliens, sekä hommansa osaavat Jenette Goldstein ja ultimate naissankari, Sigourney Weaverin Ripley. Mutta takaisin asiaan.
2. John Connor ja Edward Furlong. Suoritus on hyvä, tottahan toki, mutta näin nuoresta puhuttaessa on hyvä ottaa huomioon "niin hyvä kuin mahdollista". Jotkut hänen esityksistään ovat jopa todella ärsyttäviä - kun vertaa vielä Hamiltoniin voi vain miettiä: pystyykö tietty luonteenpiirre periytymään jo pelkästään näytellessä sukulaista? Toiseksi, olen saanut käsityksen, että John on 10-vuotias nassikka. Jos näin on, niin excuse moi? En ihmettele, että leffa on K-15. Hahmon yliluonnollinen älykkyys surkastaisi jokaisen 10-vuotiaan itseluottamuksen herneen kokoiseksi. 14-vuotias ei muutenkaan oikein mene kymmenkesäisestä. Toivon hartaasti, että olen tehnyt erehdyksen!
3. Arska. Myös hyvä, mutta ekaan osaan verrattuna selvästi heikompi. Puhetta on paljon ja pehmous on liiallista ykkösosan armottomaan tappokoneeseen verrattuna, joka ei turhia löpissyt. Vaikeata on myös katsella, kuinka teini-ikäinen komentelee raavasta action-symbolia mielensä mukaan.
4. Muut tekijät. Ensimmäistä kertaa katsoessa ensimmäinen tunti ei vastannut odotuksia. Odotin tyylikästä vanhanaikaisuutta ykkösen tapaan, mutta noup. Luulin jo hetken tilanneeni kolmososan. Ysärin alkumeiningistä ei kielikään juuri muu kuin muoti. Muutamassa kohdassa olisi myös Brad Fiedelin takaa-ajo -theme ollut kyllä paikallaan.
Lisäksi elokuvan loppuakin olisi voinut hioa. Elokuvan nähneet tietävät, mitä tarkoitan, kun sanon, että loppuratkaisu olisi voinut tulla arviolta 15 minuuttia aikaisemmin. Voi hyvät pyssyt, kuinka tyylikästä se olisi ollut. Toinen vaihtoehto olisi ollut edes pari minuuttia aikaisemmin.
Nyt tulee se kumma osa elokuvaa. Miten ihmeessä tämä voi olla niin perhanan hyvä ja viihdyttävä huolimatta listatuista vioista? Voi olla, että olen itse aivopessyt itseni uskomaan moista lukemalla yleisiä mielipiteitä.
Olin kuvitellut vuosikausia Terminaattori 2:n olevan "jotain suurta" ja jotain, mikä ylittää ilman kahta mietintäkertaa kaiken muun. Enpä loppuhetkiä katsoessa ollut yhtään väärässä siitä "suuresta". Iho iski kananlihalle hämärissä maailmanlopputunnelmissa Brad Fiedelin mahtipontisen tunnarin jylistessä, puhumattakaan siitä legendaarisesta "Hasta la vista, baby" -one-linerista, jota (hassua kyllä) en ollut kuullut kuin tarhaikäisenä ystäviltäni. Onko olemassa tällaistakin nostalgiaa?
James Cameron osoitti Terminaattorilla ja Aliensilla hallitsevansa toimintaelokuvien taikasormen, eikä tässäkään poiketa tyylistä. Toiminta ja muut oivallukset ovat kekseliästä ja näyttävää koko elokuvan ajan, ja tämän täytyykin olla helpoiten katsottava kaksi ja puolituntinen.
Arskan uusi rooli osoittaa hyviäkin puolia. Ilme pysyy small-talkista huolimatta tiukan keskittyneenä olennaiseen: hymyily on yrittäessä jopa irstaampi näky kuin naamanvääntelyt Total Recallissa, ja jos pitää silmät auki, saattaa nähdä sen tuiman teen-susta-mureketta-ilmeen, joka teki ensimmäisestä tuhoajasta Schwarzeneggerin hienoimman suorituksen ikinä. Tässä Arsi pääsee myös mellastamaan kunnolla sen haulikkonsa kanssa. Eikä sovi unohtaa Predatorissa nimellä Ol' Painless -tunnettua tykkiä.
Viimeisenä mainittakoon erinomainen yhden ilmeen mies, Robert Patrick T-1000:n roolissa. (Kunpa keksisi vielä jotain sanottavaa hänestä, mutta ei). Noh, noinkin luikku mies murjomassa Ahnoldia antaa kyllä syytä tehdä suosiolla tietä, jos olisi itse samassa jamassa. Sen sijaan hänelle väsätyt erikoistehosteet eivät missään nimessä laita kyseenalaistamaan niistä ansaittua Oscaria. Enkä vähiten tämän seikan vuoksi luullut katsovani 2000-luvun seikkailuja.
Lyhyesti sanottuna, tämä voisi hyvinkin olla, ei pelkästään action-elokuvista, vaan myös kautta aikojen paras elokuva, mutta joudun rokottamaan (silti vain?) puolikkaan epäkohdista.
nimimerkki: Lore
Arvostelija
Lore
Vieras
Terminator - tuhoajan menestyksen jälkeen tuli selväksi, että jatkolta ei vältytä. Jatko-osaa ei kuitenkaan heti päästy tekemään, sillä Terminator-brändin oikeuksia pompoteltiin taholta toiselle, kunnes Carolco osti koko roskan kerralla itselleen talousvaikeuksissa piehtaroineelta Orion Picturesilta. Tähän pääsy kesti noin 6 vuotta. Jälkikäteen ajatellen odottelu kannatti, sillä se mahdollisti sen, että Terminator 2 sai syntyä kaiken kaikkiaan ihanteellisissa oloissa. Edeltäjän muodostama hype eli vielä, mutta 6 vuotta oli juuri sopivasti aikaa niin tehosteteknologian kuin käsikirjoittaja-ohjaaja James Cameronin ideoidenkin saavuttaa riittävä kypsyytensä. Samaan aikaan niin Arnold Schwarzenegger kuin Linda Hamiltonkin olivat saavuttaneet lisää mainetta saroillaan ja molemmat olivat käytettävissä ja innostuneita tulemaan mukaan. Vanha Terminator-tiimi saatiin lähes sellaisenaan kasaan ja mukaan tuli lisäksi koko joukko uusia lahjakkuuksia. Elokuvalle saatiin aikansa kallein, noin sadan miljoonan taalan budjetti, tukijaksi Hollywoodin jättimäinen markkinointikoneisto ja lisäksi se erittäin tärkeä tekijä, itsensä maestro Cameronin kultainen kosketus. Mikä tässä asetelmassa voisi mennä pieleen? No ei mikään, eikä mennytkään.
Cameron jatkaa ykkösestä tutulla linjallaan. Tarina on nyt edennyt kymmenen vuotta ja John Connor, ihmiskunnan tuleva Messias tulevaisuuden sodassa koneita vastaan on kymmenenvuotias. Koska äiti Sarah on lukittuna hullujenhuoneelle sotapuheidensa takia, on John kasvanut adoptioperheessä ja on tietysti täysi nuorisorikollinen. Tämä tuntuu olevan Johnin koko elämä, kunnes eräänä yönä kaksi tuhoajaa saapuu tulevaisuudesta. Vanha tuttu "Arnold"-malli saapuu ensin, mutta sen tehtävänä ei olekaan tappaa. Vastarintaliikkeen uudelleenohjelmoimana sen tehtävä on nyt suojella Johnia vuodessa 1994 viimeiseen mutteriinsa saakka. Tehtävä, joka voi pian osoittautua ylivoimaiseksi jopa Terminatorille, sillä koneita tulevaisuudessa johtavan Skynet-keinoälyn vastaveto on uuden sukupolven prototyyppi, pelikentälle toisena saapuva T-1000 joka kykenee naamioitumaan keneksi tahansa ja "parantamaan" itse itsensä hyvin tuhoisistakin vaurioista, kiitos uudenaikaisen, nestemäisen rakenteensa. Miten tuhota tuhoutumaton, siinäpä kysymys ja vastustaja jolle Terminatorkaan ei mahda mitään...
Terminator 2:sta täytyy sanoa ennen kaikkea se, että se on visuaalinen mestariteos, eikä vähiten siksi, että se oli ensimmäinen elokuva joka esitteli tietokonetrikkejä jotka tänään ovat muuttuneet melko arkisiksi. Pääkonna T-1000:nen morphailu hahmosta toiseksi muuttui suositun matkinnan kohteeksi T2:n jälkeen ja jos matkinnan kohteeksi joutuminen jotain kertoo elokuvasta niin sen, että sen täytyy silloin olla hyvä. Katsojan tajuntaan räjäytetään monta muutakin asiaa, niistä ehkä näyttävimpänä Sarah Connorin ydinpommipainajainen, jonka kuvaston realistisuutta muistettiin ihan palkinnolla asti. Jokainen kyseisen kohtauksen nähnyt ymmärtää syynkin. Liekkien oranssi loimotus tuntuu olevan leffan kuvaston pääasiallinen teema heti Brad Fiedelin tutun teematunnarin jyhkeän uudelleensovituksen siivittämästä alkuintrosta lähtien, sillä kaksituntisen elokuvan sisällöstä melkein puolet on helposti ammuskelua ja näyttäviä bensaräjähdyksiä. Vaikuttavia stunttitemppuja tehtaillaan urakall!a ja vakuutusyhtiöitä pannaan konkurssiin esittelemällä tolkutonta hävitystä säännöllisesti suvantokohtien välillä. 1990-luvun alun lama ei painanut ainakaan näitä ihmisiä elokuvan tekohetkellä. Oikein näyttävää, muttei onneksi muutu koko homman tärkeimmäksi pointiksi, sillä ohjaaja Cameron on käsikirjoitusta suunnitellessaan luojan kiitos muistanut sen kaikkein tärkeimmän, tarinan.
Terminator 2 esittelee paljon luontevasti soljuvia kohtauksia joissa näyttelijöillä on rikkaasti tunnetta. Elokuvasarjan juonelle ominaiset epäjohdonmukaisuudet varsinkin aikamatkailuun liittyen ovat toki edelleen läsnä, mutta ohjaaja Cameron näyttää kultaisen kosketuksensa jälleen siinä, että onnistuu heittämään ne taka-alalle, pois silmistä häiritsemästä. Tarinankerronta ei raahaa missään, koko kaksituntinen menee kuin siivillä. Näyttelijät pistävät jälleen parastaan. Arnold Schwarzenegger nyt on tietysti tuttu pökkelö itsensä, mutta koska kyse on hänelle mittatilauksena tehdystä roolista, ei korvaankaan pistä se, että hän puhuu nyt enemmän kuin edelliskerrallaan Terminatorin nahkarotsissa. Linda Hamilton on tehnyt vaikuttavan muuntautumisen edellisleffan avuttomasta grillitarjoilijattaresta lastaan säälimättömästi suojelevaksi, bodatuksi amatsoniksi jonka käsissä rynsesteri pysyy kuin nuija korkeimman oikeuden tuomarilla. Robert Patrick pistää uuden sukupolven tuhoajana, T-1000:na Schwarzeneggeriakin paremmaksi, Patrickin hahmon ei leffan todellisena tappajana tarvitse nimittäin kantaa harteillaan Arnoldin Terminatoria hieman leimaavaa seikkaa - hahmon paikoin liiallista inhimillistämistä. Herran ulkoinen olemus on suorastaan jäätävä eikä hän tarvitse kalliita aurinkolaseja silmiensä suojaksi. Patrickin silmä ei nimittäin värähdä tiukoimissakaan ammuskelukohtauksissa, seikka jonka hän tiettävästi opetteli nimenomaan tähän rooliin. Kunnioitusta herättävä, tosiammattilaisen merkki. Mutta kaikkein suurin yllättäjä on kuitenkin nuoren John Connorin rooliin valittu Edward Furlong. Tämä teini osaa reagoida täysin oikein kaikissa kohtauksissa, saada juuri sen oikean tunnetilan kaikkiin tilanteisiin. Se että pidän sitä niin vaikuttavana johtuu yksinomaan siitä, että Furlongin näyttelijänkoulutus ennen tätä roolia oli nolla. Hänet temmattiin käytännössä pystymetsästä John Connorin rooliin. Se että tulee tuntemattomuudesta ilman koulutusta maailman parhaan toimintaelokuvan keskeiseen rooliin ja kantaa sen kunnialla, on jo aplodien paikka ja onkin todella sääli, että Furlongin ura on sittemmin näivettynyt rooleihin enimmäkseen turhissa B-leffoissa ja TV-tuotannoissa. Ainesta pojassa olisi...
Kaiken tämän kruunaa ääniraita. Olipa kyse sitten elokuvan uljaista omista sävellyksistä tai lisensillä käytetyistä ulkopuolisten artistien kappaleista (mm. Guns 'n Roses, George Thorogood and the Destroyers), ne kaikki tukevat jokaista niille varattua kohtausta täydellisesti, hyvinä esimerkkeinä mm. George Thorogoodin Bad to the Bone alun baarikohtauksessa, tai tulvakanaalin takaa-ajon taustamusiikki. Ja juuri tällä tavalla taustamusiikin täytyykin tukea elokuvaa. Musiikki voimistaa visuaalista kokemusta lisäämällä mukaan voimakkaan auditiivisen elämyksen. Lopputuloksena ei enempää eikä vähempää kuin henkinen orgasmi. 8P
Joten, jos etsit kaikkien aikojen parasta scifi-toimintaelokuvaa, älä katsele pidemmälle. Se on tässä (sorry Matrix, toiseksi jäit). Vaikka jokainen arvosteluni on vain oma mielipiteeni, minun tuskin tarvitsee jäädä vallan yksin tämän mietteeni kanssa.
nimimerkki: JAMO
Arvostelija
JAMO
Vieras
The Termnatorista tuli pian ilmestymisensä jälkeen klassikkoelokuva toimintafilmien saralla. James Cameron tekikin sille leffalle seitsemän vuotta myöhemmin jatko-osan. Terminatorin kakkososasta tuli siihen mennessä maailman kallein elokuva. Saipa Terminator 2 vieläpä neljä Oscaria muun muassa erikoistehosteista. Terminator 2 on jopa parempi kuin ykkösosa ja tämähän on melkein ennenkuulumatonta jatko-osien suhteen. Ja tehtiin vielä kahtatoista vuotta myöhemmin kolmas Terminator-elokuva, joka ei tosin ole ihan niin hyvä kuin kaksi ekaa Terminatoria.
Juoni on varmasti kaikille tuttu, mutta kerrataan vielä. Tulevaisuudessa koneet ovat ottaneet vallan ja ne käyvät sotaa maailman viimeisiä ihmisiä vastaan. Tulevaisuudesta lähetetään nykyhetkeen T-1000 (Patrick), jonka on määrä tuhota ihmisten vastarintaliikkeen tuleva johtaja John Connor (Furlong), kun hän on vielä lapsi. Mutta ihmiset lähettävät toisen robotin Terminatorin (Schwarzenegger). Ja suojelutyön sivussa haetaan pöpilästä Johnin äiti Sarah (Hamilton).
Terminator 2 on todella hieno elokuva. Tämä kyllä kuuluu parhaimpiin toimintaelokuviin, mitä on ikinä tehty tai ikinä tullaan tekemään.. Toiminta on hienon näköistä, mutta kuitenkaan ei mennä typeriin ylilyönteihin tai pelkästään toiminnalla mässäilyyn. Tästä löytyy ihan oikeaakin juonta ja ajatusta. Tehosteet ovat huippuluokkaa ja näyttävät hyviltä vielä nykypäivänäkin. Eivätkä toimintakohtauksetkaan huonoja ole. Myös käsikirjoitus on todella hyvää työtä ja on tähän tuotu myös pientä huumoria mukaan. Elokuvan tunnusmusiikki kuuluu parhaimpiin tunnareihin, mitä on tullut vastaan.
Myös Arnold Schwarzenegger tekee yhden parhaimmista roolisuorituksistaan suojelevana robottina. Schwarzenegger on kuin luotu Terminatorin rooliin. Vai kuka muu sopisi siihen kuin mies, joka puhuu englantia hassulla aksentilla ja liikkuu hieman jäykästi? Eipä juuri sopivampaa miestä tähän rooliin voikaan löytyä. Edward Furlong tekee todella hyvää työtä, vaikka tämä onkin hänen ensimmäinen elokuvansa. Linda Hamilton tekee tässä vieläkin parempaa työtä kuin Terminatorin ykkösosassa. Robert Patrick tekee hienoa työtä mrhahimoisen T-1000:n roolissa. T-1000 kyllä on todella yksi ikimuistoisimmista leffapahiksista. Hänen urallaan ei tosin ole mennyt tämän jälkeen kovinkaan hyvin. Myöhemmästä näyttelijätyöstä Patrick muistetaan lähinnä X-Filesin viimeisistä tuotantokausista.
Terminaattoritrilogia on varmasti jo kaikille tuttu, ainakin jotenkin. T2: Judgment Day on ylivoimaisesti paras osa tästä hienosta sarjasta. Actiontykitys vailla vertaa.
Elokuvan idea on hyvin pitkälti sama kuin ensimmäisessä osassa, jossa terminaattori tuli tulevaisuudesta noutamaan John Connorin hengen, tuhoamalla Sarah Connorin, ennenkuin hän kerkeää synnyttää Johnin, joka tulee johtamaan armeijaa koneita vastaan tässä tulevaisuudessa josta terminaattori saapuu. Nyt päivitetty terminaattori T-1000 on lähetetty tulevaisuudesta tuhoamaan John Connor, joka on murrosiän partaalla.
Ei hätää, vaikka tällä kertaa tulee uusi terminaattori tuhoamaan, saa se vastuksekseen Johnia suojelevan terminaattorin, ja tässä Arska astuu kehiin. Ja voi ah sitä kohtausta kun Sarah näkee Arskan astuvan ulos hissistä haulikko kädessään ja Sarah on saada sydänkohtauksen (ensimmäisessä osassa Arska siis oli hänen "tuhoajansa"). Se on yksi elokuvahistorian hienoimpia kohtauksia.
Elokuvan efektit ja toiminta on näyttävää, eikä se näytä vanhalta vieläkään. Toimintapainoitteeseen elokuvaan on saatu yllättävän suurta syvyyttä jota en olisi itse aikoinaan uskonut siitä löytyvän, Arskasta luodaan suhteellisen inhimillinen terminaattori, joka kehittyy loppua kohden.
"Hasta la vista, baby."
Arska onnistuu pitämään saman ilmeen naamallaan hyvin koko elokuvan ajan, parempi niin, koska kyllähän sen elokuvassa huomaa ettei terminaattori hymyä hallitse, edes kokeillessaan. Edward Furlong Johnina ärsyttää silloin tällöin hieman, mutta sellaisiahan ne murrosikäiset ovat. Linda Hamilton Sarahina on hyvä, ja vähän parempikin.
Ohjaus on todella hyvin hallussa, ja siitä ei ole syytä lähteä mitään kitisemään. Terminaattori 2 on upea toimintaelokuva sci-fi-idean pohjalle rakennettuna. Kulttielokuva, jota ei kannata kiertää.
nimimerkki: mud
Tämä leffa ei paljon esittelyjä kaipaa, kaikkihan tämän on nähneet? Terminaattori-trilogian toinen osa on niitä leffoja, joista voidaan sanoa, että jatko-osa on edeltäjäänsä parempi. T2 on Arskan ehkäpä paras leffa, oman aikakautensa armoton actionpläjäys.
Tarinahan on varmaan aika tuttu, samaa kaavaa noudatettiin myös kolmosessa. Ykkösen pahis
Terminator 101 tulee tulevaisuudesta suojelemaan John Connoria, ihmisrodun selviämiselle välttämätöntä luontokappaletta. Hommaan pistetään vielä mukaan Johnin äiti Linda Hamilton, joka ensimmäisessä osassa pakeni kyseistä terminaattoria. Ai mikä Johnia jahtaa? Kylmä, muotoaan muuttava T-1000, joka on leffapahiksista kärkipäätä.
Nuorta John Connoria esittää American History X:stä tuttu Edward Furlong, ja hyvin esittääkin, nuori kapinallinen John on leffan paras näyttelijä (Arskaa väheksymättä). Raaka-Arska esittää roolinsa hienosti, legendaaristen one-linereiden säestämänä; I'll Be Back, Hasta la vista, baby jne. TeeTonnia eli T-1000:tta esittää Robert Patrick, joka kulkeekin T-1000 leima otsassa vieläkin, on nyttemin ehkä X-Filesistä tunnettu. Linda Hamilton on ihan ok myös Johnin äitinä.
James Cameron on ohjaajan puikossa hyvä. Kamerakulmat ovat hyviä, käsikirjoitus kelpo ja musiikki on über. Arskan astellessa alun baarikohtauksen baarista ulos, taustalle mäjähtää Bad To The Bone -niminen biisi, joka saa ainakin minulta ihon kananlihalle.
Ostakaa, vuokratkaa, kuhan katsotte tämän leffan. Kyseisen leffan dvd-julkaisu on hyvin laadukas, ja tätä alkaa saamaan hyvinkin halvoin hinnoin, joten älkää epäröikö tarttua tähän kulttileffaan! Täyttä platinaa!
nimimerkki: Screwball
Vuonna 1984 ilmestyi kaikkien aikojen toimintaelokuva, josta ei voi kiistellä. Se on numero ykkönen. Seitsemän vuoden päästä ilmestyi, yllätys, yllätys, jatko-osa, joka on oikeasti hyvä jatko-osa.
Uskon kaikkien tietävän Terminator kakkosen juonen, joten kerron sen lyhyesti. Skynet lähettää taas tappajan, Terminaattorin nimeltä T1000 (Robert Patrick), menneisyyteen tappaakseen ihmiskunnan pelastajan, John Connorin (Edward Furlong), tämän ollessa vasta lapsi. Kuten tyypillistä vastarinta, joka on tällä kertaa John itse, lähettää yksinäisen suojelijan, Arnold Schwarzeneggerin, suojelemaan itseään, kun hän oli vasta lapsi. Kumpi mahtaa ehtiä ensimmäisenä? Mutta missä on Johnin äiti Sarah Connor? No, hän on mielisairaalassa.
James Cameron loistavan loistava Terminator kakkonen on rautaa alusta loppuun, eikä meno hiljene missään vaiheessa. Arnold Schwarzenegger esittää jälleen coolisti Terminaattoria, joka onkin elokuvahistorian hienoimpia hahmoja. Samoin kuin Robert Patrickin esittämä T1000. Ja onhan T1000 toiseksi paras hahmo Terminator-trilogiassa.
Aika vaikeata on valikoida kumpi olisi parempi ykkönen vai kakkonen. Ehkä ykkönen, mutta Terminator kakkonen on vakiinnuttanut paikkansa niin lempielokuvissa kuin toimintaelokuvissa. "Hasta la vista, baby".
Erikoistehosteetkaan ei tunnu vanhentuneen ollenkaan, on se niin hienoa katseltavaa. Terminator 2 on täydellinen elokuva ja on tarjous, josta et voi kieltäytyä. Kuitenkin jos ei ole nähnyt mitään Terminator-elokuvaa, niin kannattaisi aloittaa ensimmäisestä ja jatkaa toiseen ja viimeiseksi kolmas osa. Kaikki osat ovat mahtavia ja Arkan parhaimpia elokuvia.
The Terminator - Tuhoaja oli suuri toimintaelokuvamenestys kun se julkaistiin amerikkalaisissa elokuvateattereissa ja videolla. Seitsemän vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen julkaistiin elokuvan jatko-osa. Perinteinen jatko-osafloppi vai jättimenestys? Lue eteenpäin, niin tiedät.
Ennen kuin luet eteenpäin, suosittelen ensin katsomaan The Terminator - Tuhoajan. Tämä arvostelu nimittäin hieman spoilaa ykkösen tapahtumia, ei tosin kovin paljon, eikä sellaista mitä ei jokainen elokuvakatsoja osaisi arvata jo etukäteen. Sinua on varoitettu, lukemisen jatkaminen tapahtuu omalla vastuullasi : Sarah Connor (Linda Hamilton) on synnyttänyt pojan nimeltä John (Edward Furlong), josta tulevaisuudessa tulee suuri sotilasjohtaja taistelussa robotteja vastaan, jotka ydinsodan jälkeen pyrkivät hallitsemaan maailmaa. Robotit lähettivät vuodesta 2029 ajassa taaksepäin Terminaattorin, jonka oli määrä tappaa Sarah ennen Johnin syntymää. Yritys epäonnistui. Nyt robotit lähettävät ajassa taaksepäin uuden, kehittyneemmän mallisen robotin tappamaan John tämän ollessa vielä nuori. Tulevaisuuden ihmiset puolestaan lähettävät Johnin suojelijaksi toisen Terminaattorin. Kumpi tulevaisuuden asukeista vie voiton, ja ratkaisee näin ihmiskunnan kohtalon?
The Terminator on/oli ehdoton toimintaklassikko. Niin on tämäkin. Tässä elokuvassa roolisuoritukset ja varsinkin tietokonetehosteet ovat paremmat kuin seitsemän vuotta vanhemmassa ensimmäisessä terminaattorielokuvassa. Siksi elokuva ansaitsee puoli pistettä enemmän kuin ykkösosa. Elokuva pitää tiukasti otteessaan, ainakin jos katsoja pitää tietokoneilla valmistetuista efekteistä ja jännittävistä ammuskelupitoisista toimintakohtauksista, kuten minä. Ykkösosan katsominen ennen kakkososaa ei ole pakollista, mutta ehdottomasti suositeltavaa. Itse katsoin kakkososan pari vuotta ennen kun näin ykkösen, mikä sinänsä ei pilannut elokuvanautintoa, mutta... Mikäli katsoo ykkösosan kahden DVD:n versiolta, kannattaa ehdottomasti myös katsoa elokuvasta poistetut kohtaukset. Ne selittävät mielenkiintoisella tavalla kakkososan tapahtumia. Kolmatta osaa odotellessa...
Arvostelija
Jaqqe Nakuttaja
Vieras
Tarina jossa Kyborg Evo 1(Arska) ja Kyborg Evo 2 (tarinan pahis, joka esiintyy poliisin kuteilla) ottavat mittaa. Tavoitteena Evo 1:llä on pelastaa tulevaisuuden Telluksen johtaja John Connor, ja muuttaa samalla tulevaa tuomion päivää. Evo 2 pyrkii päinvastaiseen. Siinä tarina pähkinänkuoressa, joka huhujen mukaan saa jatkokseen kolmannenkin osan, jossa on tarkoitus pelastaa maailman lisäksi Arskan näyttelijäura.
Originaalit kokemukset Terminator 2:een ajoittuivat kultaiseen opiskeluaikaan ja leffa oli silloin The Elokuva. Mielenkiintoa ko. leffaan lisäsi siis, onko ajanhammas purrut tehoa. Ei ollut. Digitehosteet toimivat yllättävän hyvin vieläkin, ja ainakin Viljamille Terminator 2 edustaa kuvakäsittelyn alkua, josta muut lajityypin edustajat saivat lähtölaukauksen.
Terminator 2 on hyvä leffa jonka parissa näköjään viihtyy edelleen. Arska on omimmillaan kyborgina, joka hädin tuskin osaa puhua ja ukolla taitaa kävely olla luonnostaankin robottimainen. Luonnerooli siis. T2:n jälkeen luultiin että Arska sopii monipuolisempiinkin rooleihin, mutta kuten kaikki olemme nähneet, floppia on riittänyt. Conan- ja Terminator -linja on Arskan osastoa. Ei Erkki Junkarisestakaan yritetty tehdä Andy McCoyta. Ei edes rahastuksen merkeissä.
T2:n paras juttu on yltäkylläinen perusrähinä. On turhaa miettiä tarinan opetuksia, vaikka niitäkin jenkkiläiseen tyyliin tyrkytetään. Ota olut, lihapullarasia, sinappituubi ja anna Arskan hoitaa loput. T2 iskee kuin Europen Final Countdown lätkämatsin alussa.
DVD-version miinuksena on Dolby Digital äänien puuttuminen. T2 jos mikä huutaa äänimailman viimeisiä virityksiä.
Hämmästyksen sananen alkuun. Iso A kaupittelee tätä kyseistä leffaa järjettömän halvalla laatuun nähden. Mikähän lie tuohon syynä. Tämä on ehdottomasti hintalaatusuhteessa ylivoimaisin tapaus, jonka olen hankkinut hyllyyni.
Alussa eletään ydinsodan jälkeistä aikaa, jossa sotakoneet ja ihmiset taistelevat maapallon herruudesta. Sotakoneet alkavat käyttämään kepulikonsteja voittaakseen sodan. Välillä Jaquarin keulamerkkiäkin muistuttava T-1000-mallinen kehittynyt robottiversio lähetetään sotakoneiden taholta vuoteen -91 päästämään vastarintaliikkeen ihmispomo nuoruudenpäiviltä. Arska näyttelee vanhemmanmallista T-800 robottia, jonka samainen vastarintaliikkeen pomo lähettää samaiseen aikakauteen suojelemaan itseään.
Tästä voidaan loppujen lopuksi todeta, että monien laitteiden uusimmissa versioissa ei välttämättä ole selkeää edistystä tapahtunut. Kehittyneemmät manitbois-versiot saattavat houkutella kaikkella extrasälällä, mutta eivät juurikaan sisällä selkeitä parannuksia aiempiin versioihin.
Leffan aikafilosofia sotii hiukan esim. "Paluu tulevaisuuteen" -leffan filosofiaa vastaan, jossa äärimmäisenkin pienikin muutos historiaan voi aiheuttaa hurjia exponentiaalisia muutoksia tulevaisuuteen. Eli kaikenkaikkiaan aika ajattelematonta toimintaa sotakoneilta.
Onpa noita ajassa matkaamisversiota paljon muitakin. Näihin aikahyppyihin ja kunkin leffan filosofiaan ei tunnu koskaan pääsevän kunnolla suorilta kiinni. On kelattava ensin oma aikansa hommaa päässä läpi. Tuossa ajassa voi taas mennä jotain olennaista ohi. Tämä oli minulle toinen katselukerta ja tuota vaihetta ei tarvinnut tällä kertaa suorittaa pahemmin. Olen onneksi muutenkin päässyt yli leffojen aikafilosofioiden liiallisesta pohtimisesta. Niistä ei saa muuta kuin rupia persuuksiin.
T2 on kokonaisuutena raskasta ja sulaa metallia! Erittäin viihdyttä ja kaupallinen toimintapläjäys. Leffan optimaalisin nautinta-ajankohta lienee uudenvuoden tinojen valun yhteydessä jos vaan lärvit sen kestää.























































