Rio Bravo (1959)
- Tuotantovuosi:
- 1959
- Ohjaajat:
- Howard Hawks
- Pääosissa:
- Dean Martin, John Wayne, Ricky Nelson, Walter Brennan
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 141 min
- Genret:
- Western
Keskiarvo
Arvostelut (4): 
Pikatuomiot (97): 
Oma pikatuomio
Ei, Rio Bravo ei ole huudahdus manchesterilaisen jalkapallojoukkueen treeneistä, vaikka siltä kuulostaakin. Tässä tapauksessa on kyse vuoden 1959 western-elokuvasta, John Waynen tähdittämästä tutun pölyisestä länkkäristä.
Juoniosasto, lajityypille sopivasti, on simppeli ja kääntäen verrannollinen leffan pituuteen (joskaan missään vaiheessa aikarautaan ei tarvitse vilkuilla): pikkukylän sheriffi (Wayne) pidättää alkutohinoissa murhamies Burdetten putkaan, ja tästä Burdetten velipoika ei pidä, vaan usuttaa palkkatappajia vähän muistuttamaan sheriffin trioa käyttäytymistavoista. Siinäpä sitten odotetaan, että mistä suunnalta lopullinen hyökkäys(yritys) saapuu. Samaan yllätysten syssyyn kuuluvat myös (heh, kieltämättä hieman väkisin) sheriffin elämään eksyvä kuvankaunis nainen (Dickinson) epäilyksiä herättävän menneisyytensä kera ja kuin vahingossa avuksi ehtivä Colorado Kid (Nelson). Mutta onneksi Rio Bravossa juoni on täysin toissijaista.
Tukipilarina kaikelle toimii pienen, mutta pätevän, pääjoukon sanailu ja yhteishenki. Hahmoissa on syvyyttä kuin Mariaanien haudassa konsanaan, ja katsoessaan Sheriffi Chancen ja tämän apulaisten välisiä dialoginpätkiä, katsoja pääsee yllättävän lähelle näkemäänsä. Kadun pöly tuoksahtaa nenässä ja kapakan halpa meksikolaisolut tunkee mukaan. Oven narahduskin kuulostaa aidommalta, kun suut jauhavat sanoja leppoisasti, mutta antaumuksella - huumoriakaan unohtamatta. Tulitusta koetaan niin aseista kuin replapuolella. Eikä maksua vastaan kostoa jahtaavilla pahiksilla ole puolellaan pienintäkään sympatianmurusta.
Rio Bravo ei varmasti käännytä western-dissaajaa faniksi, mutta lajityyppiä vähänkään hyväksyvälle se on vähintäänkin komea palanen yksinkertaista ja toimivaa elokuvantekoa, jossa näyttelijöillä on avaimet käsissään. Eikä nyt tarkoiteta yksistään avaimia leffan suosittuun putkaan, vaan kokonaisviihdytykseen. Kolmen sivuosa-Oscarin miehen eli Brennanin hulvaton naurunräkätys, Dean Martinin krapulaisella uholla ryyditetty sänkinen länkkäri-look, teinitähti Ricky Nelsonin vastaavasti poikamainen sankarihabitus ja lopulta pääpari Wayne & Dickinsonin karismat pitävät leffan tiukasti tutuissa kuoseissa, mutta, ah, niin tarkalla tavalla, että pahaa sanaa ei ole syytä ilmoille heittää. Ei, vaikka loppukohtauksessa jännitettä voisi pursuta enemmän, ja kehuttu ääniraita jää yllättävän ohueksi, mikäli ei huomioida poikain iloista yhteislaulutuokiota.
PS. Historiansiipi vapisee ainakin siinä vaiheessa, kun aikoinaan jo koulutoverit, sittemmin ylimmät ystävykset, John Wayne ja sivuosan Ward Bond, vaihtavat kuulumisiaan kahdettakymmenettäkahdetta, ja viimeistä, kertaa. Kolmisenkymmentä vuotta yhtenä elokuvan suurnimenä pysynyt Bond menehtyi sydänkohtaukseen reilu vuosi elokuvan ensi-illan jälkeen.
Pisteet:
Arvosteltu: 02.12.2007
Katsottu: Kotona
Pienessä kaupungissa kuohuu. Paikallisen isoherran hulttioveli pamauttaa tyypin hengiltä ja laitetaan häkkiin odottamaan oikeudenkäyntiä. Tämä on se helppo osa. Valitettavasti isoherra ei asiasta pidä ja alkaa painostaa sheriffiä (Wayne) vapauttamaan hulttioveli. Lopussa ammuskellaan ja pahat jätkät jäävät nalkkiin.
Tässä oli korkeasti kehuttu ja ylistetty länkkäri, mitä kohtaan odotukset olivat suuret. Ongelmia siis oli luvassa. Kerronnassa ja henkilöhahmoissa ei ole mitään olennaista vikaa, mutta paha virhe on siinä, että Sergio Leonen rosoisiin spagetteihin tottunut ei lämpene tällaiselle siistimmälle ja selkeämmin hyvä vs. paha-tyylin pläjäykselle.
Näyttelijöistä ei voi sanoa mitään huonoa. John Wayne on melkoisen kuivakka roolissaan ja Dean Martin aiheuttaa hilpeyttä juoppolallina apulaisena, joka kuitenkin saa asiaakin tehtyä, jos oikein pahasti patistetaan. Walter Brennanin koominen piriste on hauska, mutta vitsi vanhenee äkkiä.
Kerronnassa, tyylissä ja käsikirjoituksessa ei ole mitään pahaa itsessään, mutta spagetteihin tottuneelle siloiseen ilmaisuun tottuminen voi olla vaikeaa. Kokonaisuus pysyy kuitenkin hyvin hallinnassa.
Kokonaisuutena kohtuullisen viihdyttävä länkkäri Spagettiwesternejä edeltävältä aikakaudelta.
nimimerkki: Jurpo
Pisteet:
Arvosteltu: 25.12.2004
Katsottu: DVD
Tarina alkaa kun Sheriffi John T. Chance(Wayne) ja yksi hänen apulaisistaan, Dude, AKA Borachón,(Martin) pidättävät murhasta etsintäkuulutetun bääd äässin. Hetken "suostuttelun" jälkeen tämä lähtee mukaan suosiolla. Mutta ongelmat eivät lopu siihen. Piankos on kaupunki täynnä bääd äässin kamuja, eivät nekään mitään säyseitä otuksia, odottamassa tilaisuutta vapauttaa kamunsa sellistä. Ilmaantuupa paikan päälle vielä bääd äässin velipoikakin lisäjoukkoja mukanaan. Mutta sheriffin ja hänen apulaistensa pitää vaan kestää ratsuväen tuloon saakka. Danger! Problems ahead!
Hawks on ohjannut viihdyttävän, tunteellisen ja humoristisen westernin, eli kaikille löytyy jotakin. Tämän ominaisuuden tuovat esiin leffan henkilöhahmot, joiden persoonallisuudet ovat kaikki toisistaan poikkeavia eikä niistä yhdistäviä piirteitä juurikaan löydy paitsi sankuruus, tietenkin. Roolitus on taas kerran osunut nappiin pienintäkin hotellinomistajaa myöten eikä näyttelijäkaartin suorituksista löydy moitteen sijaa. Mutta ylitse kaikkien nousee Dean Martinin loistava roolityö raittiuden kanssa painivana apulaissheriffinä. Tämä eläytyy niin tosissaan rooliinsa, että katsoja luulee jätkän olevan ihan oikeasti ryypyn tarpeessa. Liikehdintä, kasvojen ilmeet, kaikki natsaa. Mutta sanottakoon vielä, että herra Wayne on ruusuja jaettaessa jonossa heti kakkosena. Ehditäänpä leffan aikana luritella myös pari laulunpoikasta, ja mikä ettei käyttää tilannetta hyödyksi kun on kerran kaksi ammattilaista mukana.
Jos leffan jostain osa-alueesta pitäisi etsiä motkotettavaa, niin loppukohtaus hoidettiin piirun verran liian verkkaisesti pois päiväjärjestyksestä. Mutta muilta osin ei voi muuta sanoa kuin: Bravo! Bravo!
nimimerkki: Sappy
Pisteet:
Arvosteltu: 24.12.2004
Katsottu: DVD
Erään kylän Sheriffi pitää tyrmässään erään suuren roistojoukon johtajan veljeä. Apunaan hänellä on vanha mutta sisukas patu Stumpy ja juoppo apulaissheriffi Dude. Heitä vastassa on paha rikollinen palkkatappaja-armeijansa kanssa. Asetelma vaikuttaa epätoivoiselta, mutta kolmikosta löytyy kyllä sisua.
John "Duke" Wayne on äijä, joka on omimmillaan westerneissä, ja Rio Bravo on Duken ehkäpä paras länkkäri. Ohjaaja Howard Hawks tekee hienon työn, lähes kaikki näyttelijät ovat hyviä (etenkin Wayne, Martin ja Brennan, suorastaan erinomaisia kaikki!), ja henkilöhahmot todella mehukkaita, jopa humoristisia. Kässäri on loistava, ja kohtuullisen pitkästä kestostaan huolimatta elokuva ei todellakaan kerkeä kyllästyttää.
Pitemmittä löpinöittä todettakoon, että Rio Bravo on, paitsi yksi parhaista westerneistä, myös yksi parhaista leffoista, mitä meikäläinen on ikinä tullut katsoneeksi. Filkka on viihdettä täydellisimmillään, sisältöäkään unohtamatta. Kivenkova mestariteos ajalta, jolloin rohkeus, periksiantamattomuus ja vankka halu tehdä oikein vielä merkitsivät jotain Hollywoodissakin. Totaalisen guru filmi.
Pisteet:
Arvosteltu: 15.05.2004
Katsottu: DVD
