Rajua menoa Bronxissa (1995)
- Alkuperäinen nimi:
- Hong faan kui
- Tuotantovuosi:
- 1995
- Ohjaajat:
- Stanley Tong
- Pääosissa:
- Anita Mui, Bill Tung, Françoise Yip, Garvin Cross, Jackie Chan
- Maat:
- Hong Kong / Kanada
- Pituus:
- 87 min
- Genret:
- Komedia, Toiminta
Tällaisten elokuvien juoni ei selittelyä kaipaa. Se riittää, että Jackie Chanin esittämä potku-isku-hyppy-kikkailu-hölmöily-automaatti (sanahirviö) joutuu taas jonkinlaisten pahisten kanssa kahnaukseen ja joutuu potkimaan, iskemään, hyppimään, kikkailemaan ja hölmöilemään tiensä läpi.
Tässä leffassa Jackie Chan on loistovedossa. Huumorin määrä on uskomaton ja toimintakohtauksien stuntit ovat yliampuvuudestaan tai ehkä juuri sen takia äärimmäisen viihdyttäviä. Paitsi että elokuvassa kikkailaan, myös muitakin vitsejä on runsaasti käytössä. Sama kauppa revitään kolmeen otteseen ja aina edellistä kertaa rankemmin silpuksi, jengiläinen saa kantaa oksasilppuriin laitettua kaveriaan jätesäkissä ja ilmatyynyalus takaa valtavan annoksen hävitystä ja naurua.
Ei tällaisista elokuvista voi sanoa mitään vakavaa. Taiteellinen arvo on alhainen, mutta huumoriarvo on erittäin korkealla. Viimeistään siinä vaiheessa, kun Chan ajaa pahan jätkän ylitse juuri em. ilmatyynyaluksella katsoja saa naureskella.
Hauskaa, mutta niin aivotonta viihdettä. Aivoille ei ole käyttöä ja hyvä niin.
nimimerkki: Jurpo
Olin nähnyt tämän 95-vuonna tehdyn Jackie Chan -pläjäyksen joskus kolmisen vuotta sitten kun se telkusta tulla tupsahti, ja muistin pitäneeni siitä kovinkin paljon. Olin mitä innostunein elokuvasta kun minulle tarjoutui mahdollisuus nähdä se uudestaan. Mutta voi voi, kolmessa vuodessa se mieli muuttuu hyvinkin paljon, elokuva on nimittäin tämän tuoreemman mielipiteeni mukaan Jackien huonoimpia.
Keung (voitaneen kylläkin puhua ihan vaan Jackiesta) saapuu New Yorkiin setänsä luo. Ja setähän asustelee Bronxissa, tuolla kovien jengien ja anarkististen nuorien alueella. Siinäpä se oikeastaan onkin, Jackie alkaa sitten joutua siellä vaikka minkä näköisiin ongelmiin moottoripyöräjengin ja mustapukuisten gorillojen kanssa, lätty alkaa lätistä korttelissa jos toisessakin. Niin, onhan mukana pientä ihmissuhdeviritelmääkin, mutta ei mitään vakavasti otettavaa.
Elokuvan alku vaikuttaa ihan lupaavalta, alkuasetelma on kiva ja pari Jackie -huumorilla varustettua kohtausta löytyy. Harmi vaan, että elokuva menee koko ajan alamäkeen, lopussa homma karkaa jo käsistä. Ensimmäinen asia, mikä elokuvassa alkaa ärsyttämään on se hemmetin moottoripyöräjengi. Kaikkien kyseisen jengin jäsenten ylinäyttely ja typerät vuorosanat ovat kauheaa katsottavaa/kuultavaa, puhumattakaan niistä pukumiehistä jotka ilmestyvät elokuvaan puolivälissä. Tämä ilmiö on toki esillä muutamassa muussakin Jackie -pätkässä, mutta tässä se kyllä vie voiton. Pahinta tässä kaikessa on se, että elokuva yrittää ottaa edellä mainitut pahisryhmät liian vakavasti, ja niitä näytetään todellakin kyllästymiseen asti.
Kyllähän mukana on toki myös sitä Jackien huitomista ja hyppimistä, ja sehän elokuvan ainoa varsinainen viihdyke onkin. Varsinkin alussa on paljon viihdyttävää riehumista Jackien takuuvarmaan paniikkityyliin.
Pahisten pahuuden maksimointi, typerät jaarittelut ja heikko kokonaisvaikutelma pilaavat elokuvan. Kyllähän tämä sisältää ne tärkeät Jackie Chan -elementit, mutta on kokonaisuudessaan Jackien huonoimpia elokuvia. Menee siinä sivussa kivana stunttiviihdykkeenä, mutta varsinaiseen Jackie-huumaan tästä ei pääse.
nimimerkki: Steambull






















































