Payback - tilinteko (1999)
- Alkuperäinen nimi:
- Payback
- Tuotantovuosi:
- 1999
- Ohjaajat:
- Brian Helgeland
- Pääosissa:
- Bill Duke, David Paymer, Deborah Unger, Gregg Henry, John Glover, Lucy Liu, Maria Bello, Mel Gibson, William Devane
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 97 min
- Genret:
- Toiminta, Trilleri
Keskiarvo
Arvostelut (3): 
Pikatuomiot (143):
Oma pikatuomio
Porter (Gibson) on roisto. Ryöstö menee hyvin, mutta rahojen jakamisen suhteen tilanne menee huonosti. Rahat meni, luoteja tuli selkään ja vaimo lähti petollisen kaverin mukaan. Vähemmästäkin alkaa miehellä pinna kiristyä, joten Porter aloittaa rähinän maattuaan ensin aikansa.
Tässä on tyylikäs roistoleffa. Yhtään rehellistä henkilöhahmoa ei ole ja tunnelmaa on kiitettävästi. Kuten myös väkivaltaa, joka on rosoista ja veristä. Ampumiset, mukiloinnit ja räjäyttämiset saavat pahaa jälkeä aikaan ja Porter ei ole ainoa, joka aiheuttaa tuhoa. Ukko ottaa tsekin osumaa oikein urakalla.
Ohjaajana myös toimivan Helgelandin käsikirjoitus on tiukkaa tekstiä. Porterin päämäärä saada oma osuus rahoista takaisin ajaa häntä aina uudelle kelmille tai uusia kelmejä hänen luo. Yksikään ei halua antaa hänelle kuuluvia rahoja, joten esteet on raivattava kymästi pois tieltä ja samalla hänen vaatimansa summan pienuus alkaa ihmetyttää isoja roistoja.
Mel Gibsonin suoritus on julman viihdyttävä ja monien muiden sivuhahmojen roolit ovat yhtä viihdyttävät, vaikka hahmojen lukumäärä ei salli käsitellä jokaista nilkkiä, huumekauppiasta, ilotyttöä, lahjottua poliisia tai gangsteria lävitse. Jokainen hahmo on viihdyttävä ja Porterin tiellä, eli lähes kaikki vielä kuolevat. Visuaalinen ilme on jyrkkiä kontrasteja ja hailakoita värejä, mikä tekee koko elokuvasta hieman synkeän näköisen, mikä sopii tähän rikollisten maailmaan loistavasti.
Huumoria, toimintaa ja huikeita henkilöhahmoja. Viihdyttävä pläjäys synkeästä aiheesta, eli tilien tasaamisesta tasapainoon.
nimimerkki: Jurpo
Pisteet:
Arvosteltu: 06.02.2005
Katsottu: Kotona
Donald E. Westlaken romaaniin perustuva Payback on vastenmielinen leffa. Westlaken teksti ja tyyli on vesitetty pahemman kerran. Ukkelin myöhemmistä perushahmoista Dortmunder muistuttaa Paybackin päähahmoa jääräpäisyydessään ja epäonnistumisineen. Kirjoissa asiat esitetään tyylikkään satiirisesti ja koomisesti. Paybackissä kummastakaan ei ole tietoakaan. Väkivalta on leffassa itsetarkoitus, ja kuviinkin on jätetty tehokeinona vain tummat sävyt. Jos tämä on mustaa huumoria, niin huonoa sellaista.
Voisin kuvitella että käsis ja Mel Gibson olisivat mahdollistaneet kirjailijan tuotoksen mukaisen leffan tekemisen.
Payback kertoo konnaparista jotka riitaantuvat ryöstösaaliista sen verran että toinen meinaa päästä hengestään kaverinsa toimesta. Täpärästi Manalalta välttyvä Porter (Mel Gibson) aloittaa ajojahdin saadakseen ryöstösaaliin osuutensa takaisin. Matkaan mahtuu sado-maso-kiinatar, toinen toisiaan kyykyttäviä gangsteripomoja ja sankotolkullla verta.
Näyttelijäkunta on sekoitus TV:n puolelta ongittuja leffauraa aloittelevia tähtösiä (Lucy Liu ja Maria Bello) ja Hollywoodin nykystaroja sekä naftaliinistä kaivettuja ikoneita (Kris Kristofferson ja James Coburn). Kaikkien muiden mukanaolon ymmärtää mutta vanhusten sekoittamista aivottomaan turpaanvetokisaan ei voi käsittää. Ainut selitys on että money talks.
Voi olla että huumorintaju oli lomalla mutta Paybackiä on paha suositella kenellekään. Nenään lyönninkin voisi esittää tyylillä. Onneksi on olemassa Tarantinot ja kumppanit ettei pelisilmä viotu lopullisesti tämmöstä huttua pällistellessä.
Pisteet:
Arvosteltu: 14.05.2002
Katsottu: Kotona
Leffa, jossa mässäillään väkivallalla ja tehdään siitä jopa naurettavaa viihdettä. Arska katsoi tämän tapauksen toistamiseen ja toimiva pakettihan tämä on edelleen aivan kuten muistikuva olikin.
Mel Gibson nähdään tässä miehelle hiukan epätavallissa roolissa. Mel on viimeisen päälle pottumainen gansteri. Kyllähän suora ja rehellinen äijä selkeästi katsojien sympatiat kerää vaikka paukuttelee porukkaa hengiltä sen minkä ehtii. Paukuttelun kohteet kun ovat kuitenkin jollain tapaa kaikki vastenmielisiä rikollisia.
Juoni lyhykäisyydessään: Mel ja tämän kriminaalikaveri tekevät rahakaappauksen. Kaveri vie rahat ja ampuu Meliä sekä potkii kaiken lisäksi päähän. Vähemmästäkin äijä lähtee luuttua soittelemaan, mutta Mel ei. Tämä alkaa metsästämään kaveria, joka on kerennyt antaa rahat jo "Yhtiölle". Firmaa ei sen kummemmin avata, mutta jonkinnäköisestä paritus-, rahanpesu- ja koronkiskonta-hommasta lienee kyse. Mel alkaa tipputtamaan Yhtiöhemmojen päitä yksi kerrallaan päämääränä saada oma osa rahoista takaisin.
Värisävyt on leffassa jonkin suotimen avulle vedetty normaalia värittömimmiksi ja tämä auttaa osaltaan tapausta näyttämään mustan huumorin edustajalta. Lucy Liu tekee parhaan roolin mitä Arska on nähnyt. Tämä näyttelee sexyä dominaa, joka tuntuu elävän väkivallasta ja seksistä.
Kaikenkaikkiaan erittäin tutustumisen arvoinen tapaus, jos et ole tätä nähnyt. Jos olet, niin tarkista toistamiseen.
Pisteet:
Arvosteltu: 05.07.2001
Katsottu: Kotona
