Pää pinnalle
- Alkuperäinen nimi:
- Head Above Water
- Tuotantovuosi:
- 1996
- Ohjaajat:
- Jim Wilson
- Pääosissa:
- Billy Zane, Cameron Diaz, Craig Sheffer, Harvey Keitel
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 92 min
- Genret:
- Komedia
Vuonna 1993 Norjassa julkaistiin Nils Gaupin ohjaama Hodet over vatnet. Mustanpuhuva komedia menestyi vallan hyvin, ja sai aina lainailusta ja coveroinnista innokkaat jenkkituottajat osallistumaan myös Norskileffan versiointiin. Vuonna 1996, Tanssii susien kanssa –rainan tuottajanakin toimineen, mutta ohjaajana melko vaatimatonta työtä tehneen, Jim Wilsonin näkemys oli valmis. Mukaan projektiin olivat lähteneet niin Harvey Keitel kuin tummiin ja skitsoihin rooleihin (uransa alkutaipaleella) kiintynyt Cameron Diaz. Esikuvaansa noudattaen elokuvassa ei ollut kuin viisi näyttelijää.
Nathalie (Diaz) on nuori kaunis nainen, ja hän asustelee melko onnellisena itseään tuplasti vanhemman tuomari Georgen (Keitel) kanssa. Nathalie on kärsinyt alkoholi-, huume- ja lääkeriippuvuudesta, mutta rauhoittunut vuosien mittaan. Eräänä kirotun kavalana päivänä George ja Natahalien lapsuudenystävä Lance häipyvät kalareissulle ja jättävät Nathalien kesämökille yksin. Siitä se sitten alkaa.
Kent (Billy Zane, tuo wanha b-luokan leffojen virnuilija), Nathalien vanha petikumppani ilmestyy mökille yllättäen puku päällä ja soutaen veneellä, jonka perämoottorin hän on hukannut matkalla. Hän on kuulemma ilmoitellut tulostaan, mutta kirje on tainnut hukkua matkalla. Georgen ja Lancen palatessa huikean kalasaaliin kanssa, Nathaliella onkin yllättäen sängyssään alaston ruumis. Ja, että mitä on tapahtunut? Ainakin jatkossa leikitään metanolilla ja moottorisahalla ja Nathalie joutuu siepatuksi useampaan otteeseen. Mutta kuka oikeasti kusettaa ja ketä? Ja kuka on tarinan Iso paha susi? Siinä on kylliksi kysymyksiä ja tarinaa hyvään leffaan.
Norjalaisten käsikirjoittama leffa on omaperäinen ja tummasävyisten komedioiden eliittiä. Silti kaikki on viety eteenpäin minimaalisesti. Alkuperäisrainaa kunnioitetaan ihan hienosti, joskin norskiversiossa Lene Elise Bergum viettää suurimman osan ruutuajastaan ylöosattomana. Diaz sen sijaan pitää vaatteet yllään.
Pää pinnalle esittää muutaman julman käänteen ja tarjoaa motiiveja ison kasan, alibeja ei niinkään. Cameron Diaz vetäisee uransa ehkäpä parhaan tulkinnan vastuuttomana nuorena naisena ja Harvey Keitel harvoin pettää. Ei siis nytkään. Pääosin sontarooleissa itseään uittanut Craig Sheffer on ok Natalieen päätäpahkaa ihastuneena naapurin kundina. Kovin montaa katselukertaa minimalistinen teos ei harmi kyllä kestä, mutta se ensimmäinen katselukerta on todella nautittava.
Pläjäyksessä on kyse neliödraamasta tai oikeastaan lopulta kolmiosellaisesta. Cameron Diaz on Natalie, joka viettää aikaa tuomari-ukkonsa (Keitel) ja lapsuudenystavä-äijän (Sheffer) kanssa saarella. Kaikki kolme tulevat toimeen yllättävän hupaisesti kunnes kuvioon ilmaantuu kolmas ukko, Natalien entinen heila Kent (Zane). Parin tapahtuman yhteensattumana Kent heittää veivinsä ja alkaa mustanhuumorin täyttämä ruumiinhävityskaaos, jossa varsinkin miespuolisilla hepuilla tuntuu olevan vaikeaa pitää ajatus selkeänä.
Cameron Diaz, joka räjäytti pankin kunnolla viimeistään Charlien enkeleissä tuntui uransa alkuvaiheessa jostain syystä mieltyneen mustiin komedioihin. Onhan ensimmäisiä leffoja tekevälle tytölle kova sana työskennellä Harvey Keitel -nimisen kehäketun kanssa, joten tuo kai selittänee osavalinnan tältä osin. Diazhan nähtiin jo hiukan nimekkäämpänä pari vuotta myöhemmin mustassa komediassa "Sairasta sakkia", jossa muistaakseni heiluttiin moottorisahan kanssa huomattavasti enemmän. Hauska mimmi, täytyypä todeta.
Näyttelijöitä tässä leffassa on vain 4 + 1. Parhaimmillaan nämä pienimuotoiset suhdekonfliktihässäkät voivat olla loistavia juttuja. Pää pinnalla ei yllä edes A2-pläjäykseksi vaikka tunnelma kiristyy koko ajan ja tilanteet muuttuvat koko ajan hämmentävimmiksi. Loppukaan ei ole happyendeimmästä päästä, mutta sepäs vasta huvittaa sillä oikealla aaltopituudella ollaan jo valmiiksi tämän tyyppiseen ratkaisuun.
Pää pinnalla näyttää erittäin pienen budjetin leffalta. Suomalaisillakin olisi tämän tyyppiseen tarinaan budjetillisesti varaa mennentullen jos unohdetaan hollyheput. Pläjäyksen tapahtumapaikkana voisi olla vaikka Turun saaristo.























































