Heat - ajojahti (1995)

Katsellessani Michael Mannin elokuvaa Heat paikatakseni yleissivistystäni elokuvaharrastajana, sillä hehkutetaanhan elokuvaa usein poliisigenren parhaimmistoon kuuluvaksi, heräsi joskus leffan puolenvälin tietämillä kuitenkin mieleeni seuraava kysymys: Olenko sittenkin nähnyt tämän joskus aikaisemmin?. Vieläkään, elokuvan loppuun katsottuani, en ole täysin varma. Kyseisen tunteen syntymiseen on kaksi mahdollista selitystä: joko olen oikeasti nähnyt kyseisen elokuvan aikaisemmin tai sitten vain luulen muistavani niin.

Elokuvan totaalinen unohtaminen selittyisi sillä, että Heat on harvinaisen mitäänsanomaton ja epäoriginaali. Koko pitkähkön kestonsa aikana leffasta ei löydy erityisesti muuta mieleenpainuvaa kuin yksi taidokkaasti toteutettu tulitaistelu ja se, että De Niro ja Pacino nähdään pitkästä aikaa samassa leffassa; tällä jopa pari kertaa samassa kohtauksessa. Ennen kaikkea Heat on kuitenkin vajaan kolmen tunnin mittainen kliseemaraton, mikä taas selittäisi déjà vu-tunteen syntymisen.

Itselleni tuntemattomista syistä kovasti ylistetyn Mannin ohjaustyö on astetta keskivertoa parempaa, mutta kirjoittajaksi hänestä ei ole: Katsojan päälle vyörytetään aivan uskomaton määrä kliseitä toisensa perään, niistä tärkeimpänä poliisin tutkintaa johtavan Vincent Hannan (Al Pacino) ja hänen vaimonsa väliset perheongelmat, jotka johtuvat siitä että työlleen omistautunut Hanna ei ehdi hoitamaan perhe-elämäänsä. Kun tähän vielä lisätään melkoinen määrä tönkköjä juonenkäänteitä, jotka perustuvat muun muassa hahmojen idioottimaiseen tai epäuskottavaan käytökseen, niin kasassa on käsikirjoitus joka kirjana tuskin innostaisi ketään. Esimerkiksi loppupuolen kohtaus, jossa poliisiperheen vaimon edellisen liiton tytär isäänsä kaivaten äkillisesti kehittää itselleen itsetuhoisia taipumuksia on jo ala-arvoinen, ja sitä voisi verrata tavallisempaan elokuvien jännityksenlisäyskeinoon, eli jonkun henkilön äkillisesti saamaan astmakohtaukseen. Tämän elokuvan tehokeino tosin on vielä ep! äuskottava. Samaan kastiin kuuluu yhden rikosporukan jäsenen paljastuminen sarjamurhaajaksi. Idioottimaisuutta taas edustaa poliisien tallustelu rikollisten tapauspaikalle heti epäiltyjen kaikottua maisemista.

Muita teemoja elokuvassa on astetta omaperäisempi vertaus pääosan esittäjien roolihahmojen, poliisin ja roiston, samankaltaisuudesta. Tätäkin kuitenkin jauhetaan kyllästymiseen asti, ja pienemmällä rautalangasta vääntämisellä olisi varmasti selvitty. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että Mann kuvaa roisto Neil McCauleyta (Robert De Niro) pohjimmiltaan hyvänä ihmisenä: hän ei halua että sivullisia vahingoitetaan ryöstöissä ja hellä ja rakastavakin hän osaa olla. Sekä Hannan että McCauleyn naissuhteiden ongelmat aiheuttaa sama asia: liika työhön sitoutuminen. Ilmeisesti jos molemmat hahmot olisivat ottaneet työssään rennommin ja tyytyneet vähempään, niin kaikki olisivat lopuksi voineet päättää työpäivän onnellisina. Jostain syystä vain elokuvissa aina unohdetaan talouden toimivuuden edellytykset - "kunhan vakuutus korvaa, niin kukaan ei ole menettänyt mitään."

Kokonaisuudessaan Heat on kuitenkin kliseisyydestään huolimatta kohtalaista viihdettä: näyttelytyö on yllätyksetöntä, mutta muuten kyllä hyvää: Pacino ärjyy ja pauhaa tuttuun tapaan, ja myös De Niro on perusvireessä. Miesten yhteisiä kohtauksia on vain erittäin vähän. Pituutta piisaa, mutta ylipitkä elokuva ei kuitenkaan ole, sillä leikkelemällä siitä ei juuri parempaa saisi, korkeintaan yhden aiemmin mainitun kohtauksen poisto voisi jossain määrin auttaa asiaa. Tällä käsikirjoituksella vain ei yksinkertaisesti olisi alun perin kannattanut elokuvaa näinkin osaavalla porukalla ryhtyä tekemään.

nimimerkki: Harmonica

Pisteet:
Arvosteltu: 20.09.2006
Katsottu: DVD

Arvostelija

Harmonica
Käyttäjä
6 arvostelua

Los Angelesin kaduilla tapahtuu arvokuljetuksen ryöstö. Arvopapereiden lisäksi vartijoiden henget viedään. Kuivakka ja tarvittaessa kovaotteinen Vincent Hanna (Pacino) tutkii juttua ja alkaa jäljittää hyvin ammattitaitoista rikolliskoplaa, jonka aivoina toimii kuivakka ja tarvittaessa kovaotteinen Neil McCauley (De Niro). Armoton takaa-ajo alkaa ja päättyy vasta toisen paetessa tai hävitessä kentältä.

Michael Mannin ammattitaitoisesti ohjaama Heat - ajojahti on täyttä toimintaa ja tunnelmaa. Juonikuvio onnistuneine ryöstöineen, seuraavan ryöstön estämisineen, poliisin perheongelmineen ja toimintakohtauksineen on lukemattomissa poliisisarjoissa käytetty kaava. Mannin itsensä kynäilemä asiallinen käsikirjoitus vain venyttää tunnin TV-jakson melkein kolme tuntia pitkäksi draamaksi täynnä oikeasti kiinnostavia henkilöhahmoja ja tarvittaessa hämmästyttävän rajua toimintaa.

Näyttelijöiden suoritukset ja henkilöhahmot ovat uskomattoman korkealaatuisia. Pacinon poliisi on arkkityyppinen jepari, joka jahtaa rikollista kaiken muun edellä. De Niron roisto taas on fatalisti. Alussa päähenkilöitä voisi pitää veljeksinä ja vasta lopun lähestyessä pienet, mutta merkittävät erot alkavat ilmaantua ja paljastavat syvemmät olemukset. Vaikka poliisin ja rikollisen asenteissa ja käytöksessä olisikin yhteneväisyyksiä, rikollinen on väistämättä itsensä vuoksi liikkeellä. Poliisi tekee samat asiat toisten vuoksi.

Toimintakohtaukset ovat henkilöhahmojen tavoin kuivan asiallisia. Asiallisuuteen perustuva tyyli ei kuitenkaan ole heikkous, vaan pääasiassa juurikin voimavara. Aluksi kurinalainen, hallittu ja suunniteltu ryöstö räjähtää käsille jonka jälkeen kaikki vastaavat vain omasta takapuolestaan. Automaattikiväärit ärjyvät hirvittävällä äänellä, luodit leikkaavat lihaa ja elämän ja kuoleman kysymys ratkaistaan sekunnissa.

Kokonaisuutena Heat - ajojahti on luja ja tyylittelemätön poliisijännäri. Henkilöhahmot, juoni ja tapahtumat ovat kuin poliisisarjoista, mutta kliseet ovat kulkeneet vakavan ohjauksen ja täydellisen asiantuntemuksen lävitse. Tulos on erinomainen, henkilöhahmoihin perustuva poliisielokuva jonka parissa aika kulkee kuin siivillä.

nimimerkki: Jurpo

Pisteet:
Arvosteltu: 10.08.2005
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Jurpo
Tähtääjä
263 arvostelua

Komisario Vincent Hanna (Pacino) jäljittää Neil McCauleyn (De Niro) johtamaa varasliigaa. Eivätkä nämä ole mitään näpertelijöittä vaan kovanaamaisia rikollisia, joille tappaminen ei ole vierasta. Hannalla on myös omia perheongelmia. Kolmas avioliitto on hyvää vauhtia hajoamassa. Tässä seurataan myös McCauleyn touhuja.

Heat on parhaimpia poliisijännäreitä, mitä on tehty. Elokuvan toteutus on erittäin onnistunutta. Väkivallan määrä hieman yllätti, vaikkei tässä mennä mihinkään väkivallalla mässäilyn puolelle. Eikä elokuva sorru mihinkään tyhmiin kliseisiin, kuten räjähteleviin ajoneuvoihin. Tämän parissa kaksi tuntia ja 15 minuuttia menee aika äkkiä. Ja myös jännityspuolta löytyy hyvin.

Myöskin Al Pacino tekee hyvää työtä. Myös Robert De Niro on loistava omassa roolissaan. Harmi vain, että mies ei myöhemmin ole eksynyt kovin moneen hyvään leffaan. Eikä muissakaan näyttelijöissä pahemmin valittamista ole.

Pisteet:
Arvosteltu: 09.08.2005
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Ville
Tähtääjä
474 arvostelua

Elokuva joka on ehdottomasti yksi parhaimmista 90-luvulla tehdyistä elokuvista. Tämän leffan takana on Michael Mann, muun muassa Miami Vicen ja Collateralin takaa. Heat on Mannin paras elokuva tähän asti ja tämmöisestä taideteoksesta sietää olla ylpeä. Elokuva vilisee tähtiä, Pacino, De Niro, Kilmer..

Neil McCauley (De Niro) on rikollissakin pääjehu. He tekevät ison arvokuljetus ryöstön ja saavat perään komisario Vincent Hannan (Pacino). Vincentin elämä on pelkkää rikollisten jahtaamista ja hänellä on kolmas avioliitto meneillään ja kyseinen tilanne ei sitä paranna yhtään. Elokuva on eritoten Pacinon leffa, hän näyttelee erittäin loistavasti kovassa paineessa elävää kyttää joka ei kaihda kovia otteita, myös De Niro on loistava, jengin todelliset aivot ja viileä hemmo joka ei hermoile. Elokuvan loistavimpia kohtauksia on Vincent Hannan ja Neil McCauleyn kohtaaminen kahvilassa. Tämä onkin heidän kissahiiri leikkinsä, josta tosin leikki on kaukana.

Leffassa on mielestäni yksi elokuvahistorian hienoin, näyttävin ja rankin ryöstökohtaus jossa todellakin on kovat piipussa. Elokuvan Los Angeles on kaunista katseltavaa jota kuvataan suurimaksi osaksi illan valoloistossa. Elokuvassa annetaan henkilöhahmoille tarpeeksi tilaa ja kiirettä ei tule missään tapauksessa. Elokuva on pitkä, mutta kyllästyfiilistä ei tule missään vaiheessa. Hieno Elokuva.

nimimerkki: Grass

Pisteet:
Arvosteltu: 22.01.2005
Katsottu: DVD

Arvostelija

Grass
Käyttäjä
12 arvostelua

Heat - Ajojahti on elokuva, joka on varustettu actionilla ja loistavilla näyttelijöillä. Heatissa on perinteinen juoniasetelma: on pahat jätkät ja hyvät jätkät, jotka yrittävät ottaa pahoja jätkiä kiinni. Robert De Niro esittää pahista ja hyviksenä on poliisi Vincent Hanna (Al Pacino). Poliisi siis jahtaa pahiksia ja tämän asian ympärille juoni nivoutuu.

Mokä-äijä pääsee taas toteuttamaan itseään poliisin roolin avulla. Vaikka ukko pieni onkin, niin uskottavuus raivoavana kyttänä on silti lunastettu. Robert De Niro on mies paikassaan roolissa kuin roolissa. Tässä hän näyttelee yllättävän väkivaltaista hemmoa, joka pistää miehiä lakoon tuon tuosta. Heat oli hieman väkivaltaisempi kuin odotin. Se ei silti ole mitään verellä mässäilyä, vaan rikoselokuva, joka täyttää hyvin genren vaatimat hyvän leffan kriteerit.

Kokonaisuutena Heat ei yritä olla liikoja, vaan se pysyttelee hyvin kasassa, vaikka välillä luodaankin pientä rakkaustarinaa rikoksien keskelle.

Nimimerkki: Viisas

Pisteet:
Arvosteltu: 11.02.2004
Katsottu: Kotona

Arvostelija

Viisas
Käyttäjä
100 arvostelua