Ghostbusters 2 - haamujengi 2 (1989)

"Viggy, Viggy, Viggy, you have been a bad monkey!"

5 Vuotta on kulunut kun Ghostbusters pelasti New Yorkin ja sen jälkeen haamuilut ovat loppuneet. Peter Venkman (Murray) pyörittää tv-shota, Raymond (Aykroyd) ja Winston (Hudson) kiertelevät lasten synttäreillä. Egon (Ramis) tutkii ihmisten mielenliikkeitä mukavissa testeissä. Venkmanin kanssa poikki pistänyt Dana (Weawer) on töissä kaupungin taidemuseossa, jossa alkaa tapahtua erikoisia asioita, kun taannoinen karpaattien kansanmurhaaja Vigo (Von Homburg) on tekemässä paluun ihmisten keskuuteen. Täytyy pistää jälleen vanha jengi kasaan.

Kyllä Ivan Reitmanin Ghostbustersit ovat niitä elokuvia, joiden pariin jaksaa liittyä uudestaan aina tietyn ajan välein. Kovan hittisuosion 1980-luvulla saaneen Ghostbustersin jatko-osa ei hirveästi häviä edeltäjälleen, vaan homma pelittää melkein yhtä hyvin. Jatko-osa on kuitenkin hakenut ylleen hieman enemmän kauhupainotteista latausta, kuin enemmän komediallinen ensimmäinen osa. Eikä se huumori ole laskenut vieläkään yhtään, vaan äijien one-linerit ja yhteiset kemiat toimivat vieläkin loistavasti, paremmin kuin monissa nyky-ajan komediossa.

Eivätkä ne efektit ole menettäneet tehojaan lainkaan, vaan Nykin viemärissä virtaava limajoki, kävelevä Vapauden patsas, pimeydeksi muuttuva taivas ja hyytelön ympäröimä museo näyttävät vieläkin hienoilta. Harold Ramis ja Dan Aykroyd vastaavat jälleen käsikirjoituksesta, johon on haettu suuren annoksen huumoria ohella myös hieman synkkyyttä. Edellisen osan Gozeristä ollaan siirrytty hulluun kansanmurhaajaan ja tarinan finaali museossa menee jo enemmän kauhuelokuvan puolelle. Tosin kyllä ne legendaariset metrotunneli-, Titanic saapui satamaan- ja Vapauden Patsas -kohtaukset saavat aina hymyn suupieliin.

Bill Murray, Dan Aykroyd, Harold Ramis ja Ernie Hudson muodostavat yhden hienoimmista tiimeistä mitä on nähty ja jokainen näyttelijä osaa asiansa paremmin kuin hyvin. Sigourney Weaver on aina nainen paikallaan roolissa kuin roolissa. 2004 Vuonna menehtynyt Wilhelm von Homburg ei naamaansa paljoa enempää elokuvassa näytä, mutta toimii hyvänä nemesiksenä haamujengille. Rick Moranis ja Peter MacNicol sekoilevat myös osuvasti rooleissaan.

Kokonaisuutena Ghostbusters II on yksi nostalgisimmistä jatko-osista ja kauhukomedioiden ehdotonta eliittiä. Saa nähdä palaako tämä jengi takaisin vielä jonain päivänä, kyllä sitä jotain outoa jossain tapahtuu, niin tietää ainakin kenelle soittaa.

Pisteet:
Arvosteltu: 13.08.2008
Katsottu: Kotona

Arvostelija

andy
Käyttäjä
304 arvostelua

Ghostbusters 2 - Haamujengi 2 on nostalginen mestariteos etenkin 1980-luvun alussa syntyneille. Kuinka monet kerrat sitä 1980- ja 90-lukujen taitteessa tulikaan juostua itse väsätyt tai peräti viikkorahoilla kaupasta hankitut Haamujengin hiukkaskiihdyttimet selässä pitkin pihoja, tai häirittyä naapureita oudoilla haamuleikeillä. No, nostalgiasta ja pojankloppien leikeistä takaisin nykypäivään ja legendaarisen aavekomedian pariin: viisitoista vuotta eivät ole muuttaneet elokuvallisesti juuri mitään, ja Haamujengi 2 on edelleen lähes täydellinen legenda.

Ykkösosasta on edetty aikaan, jolloin Haamujengikonsepti ei enää menestykään, ja haamunmetsästäjät ovat mitä turhimmissa viroissa. Mutta ei hätää, hommia kyllä ilmestyy: Ykkösosasta tutun Danan (Sigourney Weawer) pikku Oscar-poika on kuolla oudossa onnettomuudessa, ja täpärän selviytymisen jälkeen yliluonnolliselta näyttänyt tapaus saa Haamujengin jälleen kokoon tutkimaan tapausta. Yllättäen koossa näyttää olevankin oletettua suurempi juttu, ja Haamujengi on valmis tekemään paluun huipulle.

Pahuus New Yorkissa kasvaa räjähdysmäisesti kaikkien merkkien viitatessa Danan työpaikalle Manhattanin Taidemuseoon, ja siellä olevaan hirmuhallitsija Vigo Von Homburg Deutschendorfia esittävään tauluun. Lisäksi New Yorkin alla tuntuu vaaleanpunaisen liman muodossa kuohuvan todellinen vihan lähde. Eipä aikaakaan, kun koko New York on sekaisin ja viha pursuaa Ison Omenan kaduilla. Onpa julman Vigon hypnotisoima Janosz Poha (Allyn McBealistakin tuttu Peter MacNicol) onnistunut sieppaamaan Oscar-pojan, ja tietenkin viattomasta vauvaparasta kaavaillaan Vigon pahuuden perijää. Kelle muulle maailman pelastamisen vaaleanpunaiselta hyytelöltä ja taululta voi jättää ellei Haamujengille?

Repliikeiltään ja nasevuudeltaan Haamujengin kakkososa ei ole aivan edeltäjänsä veroinen, mutta juoneltaan ja toteutukseltaan entistä parempi. Ison kunnian tästä voi suoda ainakin käsikirjoittajien Harold Ramisin ja Dan Aykroydin harteille. Mukana ovat mm. kuolematon oikeussalikohtaus haamuineen ja uintireissu vihaa hehkuvassa limassa. Haamujen vallatessa kaupunkia myös Titanic saapuu vihdoin satamaan (parempi myöhään kuin ei milloinkaan).

Haamujengin porukka on vielä vuosien jälkeen hauska ja etenkin Bill Murray viisastelevana Peter Venkmanina ja Harold Ramis supernörttinä Egon Spenglerinä jaksavat naurattaa. Eikä muukaan jengi tee yhtään hullumpaa jälkeä. Tehosteet toimivat nykyajan liioiteltujen tehosteviidakoiden rinnalla kunnioitettavan hyvin, ja Haamujengin jaksaa katsoa aina uudelleen. Ja uskokaa pois, ei tämä elokuva ole oikeastaan yhtään huonompi, vaikkette viisitoista vuotta sitten olisi tuntenutkaan lapsenomaista kunnioitusta tämän leffan taikaa kohtaan. Se taika on edelleen ilmassa.

Pisteet:
Arvosteltu: 30.03.2004
Katsottu: DVD

Arvostelija

Arsi T. Elokolikko
Ylläpitäjä
702 arvostelua

Ensimmäinen Ghostbusters oli vuonna 1984 ilmestyessään hillitön jättimenestys. Kummitukset olivat yhtäkkiä totaalisen in, Ray Parker juniorin tarttuva tunnari soi joka puolella, ja elokuvan päätähdet sinkoutuivat kertaheitolla kansainväliseen suosioon. Leffan idea oli niin sekopäinen, että sitä oli pakko rakastaa. Ghostbusters kertoi paranormaaleihin ilmiöihin hurahtaneista tiedemiehistä, jotka saivat kenkää yliopistosta sen jälkeen, kun rahoitusta ei enää tahtonut löytyä. Kolmen kopla pisti pystyyn oman yrityksen, joka erikoistui haamujen, henkien ja muiden mörköjen vangitsemiseen. Televisiossa alkoi pyöriä ostos-tv-henkinen mainos, ja pian Haamujengin menestystä ei estänyt mikään.

Ghostbusters oli lippuluukuilla täysin pitelemätön, ja komeaan menestykseen nähden kakkososan kyhääminen kestikin jopa yllättävän kauan. Viisi vuotta ensimmäisen elokuvan jälkeen koko ykkösosasta tuttu kööri aina ohjaaja Ivan Reitmania myöten kuitenkin palasi puikkoihin, ja suksee oli jälleen kiitettävä.

Ghostbusters 2 alkaa surkuhupaisasti. Viiden vuoden takaiset urotyöt ovat painuneet unholaan, eikä kukaan enää tunnu uskovan haamuihin saati Haamujengiin. Jengin jäsenet ovat ajautuneet toinen toistaan masentavimpiin hommiin. Yksi toimii tv-juontajana mm. karvattomia kissoja käsittelevässä B-luokan keskusteluohjelmassa, toinen ramppaa lastenkutsuilla viihdyttämässä murkkuikäisiä jne. Kaverukset joutuvat kuitenkin palaamaan sorvin ääreen, kun muinainen pahuus alkaa rynnistämään tosissaan kohti Isoa Omenaa. Haamujengille löytyykin jälleen tilausta, ja pelissä on luonnollisesti panoksena koko ihmiskunnan kohtalo.

Erinomainen casting eli roolijako on parhaimmillaan jotain aivan käsittämätöntä. Pieneen mieleen ei yksinkertaisesti tahdo mahtua, kuinka on mahdollista, että joidenkin elokuvien jokaiseen rooliin saadaan haalittua täydellisen sopiva näyttelijä. Ghostbusters 2 on juuri tällainen elokuva. Aina mainio Bill Murray on kyyninen ja sarkastinen Peter Venkman, Harold Ramis esittää akateemista nörttiä Egon Spengleria ja Dan Aykroyd nähdään hyväsydämisen höppänän Raymond Stanzin roolissa. Jengiä täydentää myöhemmin mm. Kylmästä Ringistä tutuksi tullut Ernie Hudson. Varsinaisen Haamujengin lisäksi mukana on tukku muitakin tunnettuja nassuja, kuten Sigourney Weaver, Rick Moranis ja Peter McNicol. Jokainen näyttelijä eläytyy kreisiin rooliinsa antaumuksella ja pilke silmäkulmassa.

Fantastisten näyttelijöiden ohella katsojan huomio kiinnittyy tietenkin erikoistehosteisiin. Efektivelhojen suoritus onkin hatun noston arvoinen, varsinkin kun otetaan huomioon, että kyseessä on lähes 15 vuotta vanha elokuva. Haamujengin käyttämät sädeaseet ovat vielä tänäkin päivänä melkoinen valoshow, ja etenkin oikeussalisssa käytävä taistelu kahta kuolemaantuomittua kummitusta vastaan on ikimuistoinen hetki elokuvahistoriassa. Kaiken kaikkiaan Ghostbusters 2:sen ulkoasu on kestänyt aikaa ihailtavasti. Totta kai tehosteet näyttävät hieman ikääntyneiltä, mutta silti katsojan puseroon ei pääse hiipimään sellainen nolo olo, joka kieltämättä iskee joidenkin uudempien elokuvien kohdalla.

Ghostbusters 2:sen kaltaisia leffoja ei yksinkertaisesti enää tehdä. Suurin syy tähän on se, että uuden sukupolven näytteljöistä ei tahdo löytyä 80-luvulla hallinneiden koomikoiden kaltaisia talentteja. Bill Murray, Dan Aykroyd ja kumppanit kirvoittavat makoisat naurut kerta toisensa jälkeen ilman, että tarvitsee ryhtyä pilkkaamaan vammaisia, naisia, homoja, etnisiä vähemmistöjä tai mitään muutakaan ryhmää. Ghostbusters 2 on hyvän fiiliksen elokuva, jollaisia näkee nykyään aivan liian harvoin. Neljä pongoa ja kulttimaine ovat vähintäänkin ansaitut.

nimimerkki: esimies

Pisteet:
Arvosteltu: 27.03.2004
Katsottu: VHS

Arvostelija

esimies
Käyttäjä
48 arvostelua