Bullitt (1968)
- Tuotantovuosi:
- 1968
- Ohjaajat:
- Peter Yates
- Pääosissa:
- Don Gordon, Jacqueline Bisset, Robert Duvall, Robert Vaughn, Steve McQueen
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 109 min
- Genret:
- Toiminta, Trilleri, Rikos
Keskiarvo
Arvostelut (2): 
Pikatuomiot (106): 
Oma pikatuomio
Äy, on se vaan hienoa, kun karskit miehet ajavat kuumilla kaduilla niin että pölykapselit sinkoilevat. Ja sekin on hienoa, kun äijät ilmeettöminä katselevat kuristettua kaunotarta tai väistelevät luoteja kuin mitkäkin teppoteräkset.
Bullit (McQueen) on jäyhä ja raamikas poliisimies, joka ei sano pomolleen ei, mutta tekee kuitenkin oman päänsä mukaan. Heebon oikeudet ovat kovilla, kun tärkeän jutun todistaja pääsee häneltä karkuun. Juttu on kuitenkin mutkikkaampi kuin uskotaan. Vääriä nimiä, yllättäviä löydöksiä ja pyssymiehiä riittää tiheän tunnelman luomiseksi, mutta ei yhtään enempää. Bullit seuraa omaa vainuaan ja jotta homma ei vallan miesten keskeiseksi ”ilakoinniksi” menisi, käy häiskä välillä sivummalla hellimässä naistaan (Bisset).
Kaikessa vanhanaikaisuudessaan Bullit on hieno leffa. Sen ikimuistoisin kohtaus lienee San Franciscon kaduilla ajettu takaa-ajo, joka on monta kertaa mielenkiintoisempaa katsottavaa kuin yksikään F1-kisa. Sitä seuratessa ei ihmettele, että elokuvan leikkaaja (Frank P. Keller) voitti tästä työstään Oscarin. Ihan pelkkään kaasutteluun leffan mielenkiintoisuus ei jää, siitä pitävät huolen ykkösluokan tähdet. Nämä nassut pärjäävät melkein puheittakin, mistä moni nykystara saisi ottaa oppia. Likaista Harrya Bullit ei päihitä, mutta sen rinnalla se pärjää erittäin hyvin.
Pisteet:
Arvosteltu: 30.05.2004
Katsottu: Kotona
Työhönsä turtunut kovapintainen veteraanietsivä Frank Bullitt (Steve McQueen) saa tehtäväkseen suojella mafiaoikeudenkäynnin tärkeää avaintodistajaa viikonlopun yli. Bullitt kollegoineen laatii rutiininomaisesti vartiointivuorot ja homman pitäisi olla sillä selvä. Kruununtodistajaa vartioidaan turvallisessa hotellihuoneessa aina maanantaina käytävään oikeudenistuntoon asti. Huoneeseen kuitenkin murtaudutaan ja sekä todistajaa että vartiovuorossa ollutta poliisia ammutaan haulikolla. Bullitt ryhtyy työtoverinsa Delelgettin (Don Gordon) kanssa selvittelemään mitä oikein tapahtui ja mistä gangsterit tiesivät todistajan olinpaikan. Bullitt ei saa mielenrauhaa, eikä todellakaan aio luovuttaa ennen kuin tekijät on saatu vastuuseen teoistaan.
Elokuva toimii lähes kaikilla osa-alueillaan. Kuvaus ansaitsee erityismaininnan läpi elokuvan kestävistä vängistä kuvakulmista ja kikkailuista. Lalo Schifrinin musiikki on nautittavaa kuunneltavaa ja se loksahtaakin tähän elokuvaan kuin pala palapeliin. Steve McQueen onnistuu luomaan jälleen kerran hahmostaan kovan ja coolin, mutta silti sopivan inhimillisen. Toisen pääosaesittäjän Robert Vaughnin roolisuoritus on myös hieno, mutta itse hahmo jää hieman pinnalliseksi, mikä on kuitenkin tarkoituksellista. Robert Duvallista ei ole nimeksikään, sillä hän esiintyy vain kahdessa kohtauksessa. Samaan soppaan mahtuu myös ehkä elokuvahistorian legendaarisin takaa-ajo San Franciscon kuivilla ja kumpuisilla kaduilla, minkä McQueen suoritti legendaarisella Ford Mustangilla itse ilman minkäänlaisia stunttimiehiä. Yhtä energistä takaa-ajoa yritti William Friedkin kolmisen vuotta myöhemmin Kovaotteisissa miehissä, mielestäni samoihin sfääreihin kuitenkaan ylettymättä. Pieni miinus tälle elokuvalle on se, että tarina junnaa jossain kohtaa hieman paikallaan eikä pääse etenemään toivottuihin mittoihin. Bullitt on yksi poliisielokuvien klassikoista, sitä ei käy kiistäminen.
DVD:ltä löytyy traileri, tuotantotietoja ja featurette, jossa kerrotaan miten autotakaa-ajo kohtaus tehtiin. Kuvalaatu on hieno, paria suttuista kohtausta lukuun ottamatta. Kyseessä on erittäin vanha DVD julkaisu, joten siihen nähden hieno pakkaus.
nimimerkki: Low Rider
Pisteet:
Arvosteltu: 26.05.2004
Katsottu: DVD
