Blackout (2008)
- Ohjaajat:
- Jukka-Pekka Siili
- Käsikirjoittajat:
- Jukka-Pekka Siili
- Pääosanäyttelijät:
- Eppu Salminen, Hannu-Pekka Björkman, Irina Björklund, Ismo Kallio, Jenni Banerjee, Lena Meriläinen, Mari Perankoski, Mikko Leppilampi, Petteri Summanen, Risto Kaskilahti
- Maat:
- Suomi
- Kielet:
- suomi
Arvostelut
Elokuva ei tiedä, mitä se yrittää olla.
Blackout alkaa ikään kuin mysteeri- elokuvana; miestä on ammuttu naulapyssyllä päähän ja hän potee muistinmenetystä. Elokuvan edetessä mysteeri jää kuitenkin toissijaiseksi, kun elokuva alkaa ”pohtia” vaikeita kysymyksiä. Tässä piilee Blackoutin suurin kompastuskivi. Se ei tiedä mitä se haluaa olla.
Blackoutin ongelmat eivät ole ainoastaan perustavanlaatua olevia, vaan se kärsii myös monista pienemmistä vioista, jotka nakertavat katselukokemusta. Elokuvan alussa luetellaan tiukka nippu sponsoreita, joten elokuvan osaa odottaa sisältävän piilomainontaa. Tämä ei sinänsä häiritse, mutta en voi kuin ihmetellä elokuvan aikana, siellä täällä soivia tunnelmaan sopimattomia kappaleita. En voi muuta kuin olettaa, että sponsorilistalla olleella Radio Novalla on ollut näppinsä pelissä, sillä kappaleet, jotka ovat kuin mitäkin tuon ajan listaykkösiä, eivät sovi lainkaan muun elokuvan trillerimäiseen ääniraitaan.
Vaikka elokuva onkin vain 108 minuuttia pitkä, se tuntuu paljon pidemmältä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että elokuva ei tunnu etenevän mihinkään. Puolessa välissä lääkärin murhayritysmysteeri unohdetaan tyystin ja elokuvan pääpaino siirtyy eutanasiaa harjoittaviin lääkäreihin. Matkalla kohdataan paljon erilaisia hahmoja, jotka loppujen lopuksi jäävät hyvin ontoiksi. Muutamat tärkeätkin hahmot jäävät unholaan elokuvan hyppiessä sinne ja tänne.
Suurin osa Blackoutin pikkuvioista johtuvat sen pääongelmasta: se ei tiedä, mitä se yrittää olla. Musiikki vaihtaa tunnelmaa draamasta trilleriin. Pituus johtuu siitä, että se yrittää olla mysteeri- ja pohtiva-elokuva. Elokuva yrittää pohtia vakavaa aihetta eli eutanasiaa, joten olisi sen kannattanut keskittyä siihen, mutta ratkottavana oleva mysteeri ei jätä siihen paljoakaan aikaa. Mysteeri osuus olisi kannattanut jättää kokonaan pois, sillä se ei tunnu etenevän mihinkään ja loppujen lopuksi ei tarjoile mitään omaperäistä. Näin hahmoihin olisi voitu tutustua paremmin ja heidän motiivinsa harjoittaa eutanasiaa olisivat tulleet selvemmiksi. Valitettavasti kokonaisuus jäi hyvin hataraksi dekkariksi.
Gumbert
Käyttäjä, 3 arvostelua
Arvosteltu: 02.07.2011
Katsottu: Kotona
Muistoja ja katkoksia.
Blackout on suomalaisittain kunnianhimoinen yritys. Elokuva yrittää tavoittaa kansainvälisen tason trillerin puitteet ja onnistuukin siinä vähintään tyydyttävästi. Iso kiitos tästä kuuluu autenttiselle sairaalamiljöölle ja kohtuullisesti toimivalle käsikirjoitukselle. Lopputuloksena on sujuvasti vierähtävä sataminuuttinen, jonka aikana ei tullut suuremmin kelloa vilkuiltua.
Petteri Summanen ravisteli koomikon viittaa harteiltaan jo Paha maa -elokuvassa ja rooli muistinsa menettäneenä sydänkirurgi Pekka Valintona onnistuu varsin uskottavasti. Toinen kiistaton onnistuja on Ismo Kallio todellisuudesta hiljalleen irti lipuvana isänä. Näiden kahden miehen suhde onnistutaan avaamaan katsojalle mielestäni paljon paremmin kuin elokuvan sotkuiset miehen ja naisen väliset suhteet. Ajoittain on aidosti koskettavaa seurata, miten toinen muistaa toisen alkaessa unohtaa.
Summanen ja Kallio ovat elokuvan kannalta ratkaisevassa osassa, sillä näyttelijäkaarti ei kokonaisuudessaan aivan onnistu vakuuttamaan. Keskeistä roolia esittäneen Jenni Banerjeen vatsanpohjia kutitteleva ja pehmeästi murahteleva puhetyyli saisi todellisuudessa polvet varmasti veteliksi, mutta elokuvassa puhetyyli kääntyy pian häntä vastaan. Muutamat repliikit puuroutuvat laadukkaassa kotiteatterissakin todella heikoksi mutinaksi ja katsoja alkaa kiusallisesti epäillä oman kuulonsa tilaa. Olisikohan tässä kohtaa ollut vielä jotakin korjattavissa tekniikan avulla? Myöskään Banerjeen roolihahmo - luultavasti käsikirjoituksellisista syistä johtuen - ei täysin vakuuta. Nainen on olemukseltaan täysin epäuskottava ex-poliisina, eikä oikeustieteiden opiskelijan status tuo hahmoon mitään lisäarvoa.
Onkin lopulta vaikea sanoa, kuinka paljon hahmot kärsivät tai voittivat näyttelijänsä ja kuinka paljon käsikirjoituksen takia. Löytyikö lääkäreistä Salminen, Kajaste ja Vierikko jotain tarttumapintaa Eppu Salmisen, Lena Meriläisen tai Risto Kaskilahden "hyvyyden" takia? Olivatko sisätautilääkäri Pasanen sekä rikospoliisit Koski ja Tuikkanen väsähtäneitä Mikko Koukin, Mari Perankosken ja Mikko Leppilammen vai huonon käsikirjoituksen vuoksi? Lopullinen vastaus jää saamatta.
Blackout on hyvää ajanvietettä, eikä se kaikessa keskinkertaisuudessaankaan jää ulkomaisten lajitovereidensa jalkoihin. Elokuvan myötä lausutaan julki ajatuksia, joita Suomessa soisi mietittävän ääneen enemmänkin. Kaskilahden esittämän osastonylilääkärin ministerille antamassa ripityksessä ei ollut tippaakaan komiikkaa, ei edes Björklundin lakonisen one-linerin jälkeen. Tiedän monen terveydenhuoltoalalla työskentelevän olevan valmis allekirjoittamaan ko. vuodatuksen. Valitettavasti tämä puheenvuoro samoin kuin eutanasia-keskustelua varovaisesti sivuavat teemat jäävät lopulta muun rymistelyn jalkoihin, eikä lopputekstien aikana katsojan mielessä enää luultavimmin pyöri muuta kuin taannoiset insuliinisurmalööpit.
Valitettavasti.
Jalle
Käyttäjä, 4 arvostelua
Arvosteltu: 04.08.2009
Katsottu: Kotona
Muisti pätkii, leikkaus pätkii, mutta maaliin tullaan lähes kunnialla.
Itselläni on ristiriitaiset tunteet suomileffaa kohtaan, entisajan “klassikkoja” inhoan nykyään oikeastaan, vaikka ne hyviä osa saattaa ollakkin, jotenkin ne ahdistaa. Sen takia en uskoisi katsomassa itseäni leffateatterissa suomileffaa kovin heppoisesti, mutta sielä sitä vain tuli tänään istuttua katsomassa suomalaista elokuvaa, miehestä jolla on naula päässä ja muisti ei pelaa.
Juonikuvausta tuossa tulikin edellä Söpöltä. Pekka kovanluokan sydänkirurgi herää 13 kuukauden koomastaan naula päässään, muisti vähän pätkii, mutta perusasiat on muistissa. Sitä miten naula päähän on joutunut ei kyllä muisteta, eikä sitä vaimoakaan oikein, että mitähän tässä, tunnenko jotain tuota naista kohtaan joka vielä sattuu olemaan ministeristason naikkosia. No sitä lähdetään selvitteleen avioparin hienolle kesä”mökille” merenrannalle, jossa elokuvassa paljon vietetäänkin aikaa eri henkilöiden kera koittaen selvittää tätä mysteeriä. Vielä kun autot yrittää ajaa päälle ja välähdykset sieltä täältä iskevät päin silmiä niin pientä vainoharhaahan se saattaa tuottaa.
Tässä elokuvan ongelma vähän onkin, vaikka tämä JP Siilin paras elokuva mielestäni onkin, niin liian kova pala on haukattu. Käsikirjotuksessa on aukkoja yhtälailla kun Pekan päässä, myöskin leikkaus on mielestäni liian hyppivää ja repivää. Aina kun toivoisi hienon kohdan kestävän ja rakentuvan ja saavan lisää syvyyttä niin hypätään taas yhtäkkiä kylmään sairaalaan. Petteri Summanen on miellyttävä ja samalla ärsyttävä näyttelijä, vaikka huippuroolejakin tehnyt, niin tämä ei ehkä niitä parhaita ole. Irina Björklund sensijaan taas on loistava. Muut vakiokasvot, Kouki, Kallio yms.. tekevät perusroolit, mutta taasen sivuroolissa oleva Mikko Leppilampi on aivan epäuskottava nuorena poliisina joka “tutkii” juttua.
Leffan loppupuolella on hienoja ja kylmiä väreitä aiheuttavia kohtauksia ja välillä tulee ihan kansainvälisen trillerin tuntua, mutta lopulta aika aika ristiriitaset tunteet jäi tästä leffasta. Varsinkin kun ajattelee lööpeissä jo toistavuotta olleita juttuja sairaanhoitomaailmaan sijoittuen..
Kyllä tämä paremman puutteessa menee, mutta tosiaan JP Siilin epävakaa joskin kunnianhimoinen trilleri kässäri ja ohjaus kaatuu kuitenkin osittain huonoon leikkaukseen, vaikka leffan pituus olisi antanut myöten rakentaa osan kohtauksista rauhallisemmin.
Keskiverto trilleri suomenmaalta, kyllä tämä monet jenkkilän vastaavan tyyppiset leffat pesee ja ehkä joskus olemme jopa melkein Ruotsin tai Tanskan tasolla leffojen teossa, mutta se aika ei ole ihan vielä, ainakaan tällä saralla.
Grass
Käyttäjä, 14 arvostelua
Arvosteltu: 30.12.2008
Katsottu: Teatterissa
Kun arvostettu sydänkirurgi herää naula päässään, siitä on huumori kaukana.
Ellen väärin muista, näin mittavasti muistinmenetystä on käsitelty ennemmin kotimaisesta elokuvista vain Spede-tuotannoissa. Blackoutissa ei ole kysymys mistään uunoilusta. Vaikka sen päähenkilön muisti palaileekin pätkittäin, aihetta ei karnevalisoida. Nyt ollaan trillerilinjalla, ja sillä myös pysytään.
Blackoutin päähenkilö on mies, Pekka (Summanen), joka herää naula päässään. Koomaa on takana useita kuukausia, eikä toipilaspolo palaa elämään aivan kunnossa. Hän muistaa esimerkiksi olevansa sydänkirurgi, mutta muistaako hän vaimoaan (Björklund) – sen asian kanssa on vähän niin ja näin. Ja missä tai kenen toimesta arvostettu sydänkirurgi on saanut naulan kalloonsa? Onko hänet yritetty tappaa? Miksi? Miksei yritetty uudelleen – vai yritetäänkö ehkä piankin? Kysymykset vainoavat miestä kuin hänen muistinsa mustat aukot. Helppoa ei myöskään ole läheisten kanssa, jotka näyttävät lipuvan yhä kauemmas, kirurgin oma isä (ehdotonta parastaan antava Kallio) etunenässä.
JP Siili näyttää petraavan jälkeään työ työltä. Hänen sekä kirjoittamansa että ohjaamansa Blackout on tiivisrakenteinen jännityselokuva, jossa niinkin kliseinen asia kuin muistinmenetys on osana vähemmän kliseistä tarinaa. Blackoutissa on useita elementtejä, jotka poikkeavat odotetusta. Esimerkiksi sen naisnäyttelijät – vaikka sekä Irina Björklund että Jenni Banerjee ovat osoittaneet, että heillä on kykyä olla muutakin kuin ihania naisia kankaalla (tai ruudussa), heitä kumpaakaan ei aivan ensimmäisenä odottaisi palkattavan niihin rooleihin, joissa he tässä elokuvassa esiintyvät. Björklund on ministeri, kaunis sukkuloija, joka tuo ajoittain mieleen Tanja Karpelan. Hän on nainen, joka ei soittele sahaa, vaan jolle julkisuus tarkoittaa aivan muunlaista työtä. Banerjee taas nähdään ex-poliisina. Tämä on hämmentävää, sillä naisellista pehmeyttä ja lämpöä jokaiseen kohtaukseensa tuova Banerjee kuitenkin on viimeinen, jonka voisi kuvitella ottavan riuskasti roistoja kiinni ja käyttävän reikärautaa.
Jos katsoja onkin Blackoutin kohdalla hämmennyksissä, se auttaa häntä vain ymmärtämään Petteri Summasen esittämää Pekkaa, joka painii oman hämmennyksensä kanssa. Summasella on maneereja, joiden bongailu voi viedä katsojan ajatukset välillä kauas Blackoutin viileän värisestä sairaalamaailmasta. Toisaalta Summanen on sympaattisen oloinen kaveri, eräänlainen everyman, jonka päähän joutuneen naulan arvoituksen katsoja haluaisi kuitenkin ratkaista. Eli ajatteli katsoja sitten näyttelijä Summasta sydänkirurgi Pekkana tai näyttelijä Summasena, hän haluaa katsoa jännärin loppuun asti. Kiitos JP Siilin monia mahdollisuuksia availevan tarinavyyhdin, Blackoutissa riittää tapahtumia ja suuria kysymyksiä sen loppuun asti. Jotkin kysymykset myös jäävät vaille vastausta. Eräät niistä vaikuttavat tosin jopa virheiltä, joita käsikirjoittaja-ohjaaja on jättänyt jälkeensä yrittäessään tehdä jännityselokuvastaan huippujännittävää ja -monimutkaista. Niin tai näin, elokuva tempaa mukaansa ja sopii vaikka alkupaloiksi Alan J. Pakula -trillerien maratonille.
Söpö
Ylläpitäjä, 732 arvostelua
Arvosteltu: 19.12.2008
Katsottu: Teatterissa
Videot
Kuvat
Suosituksia
Kommentit
Tumppimies
Tykittäjä
kurkkuharja
Tykittäjä
omarakas
Käyttäjä
Arvostelut
Videot
Kuvat
Kommentit
Tumppimies
Tykittäjä
29.02.12 klo 08:24
J-P Siili ampuu katsojaa naulapyssyllä päähän tässä tässä erittäin nerokkaassa elokuvassa. Lopussa sitä haukkoo henkeään, kun kaikki käänteet paljastuvat.
kurkkuharja
Tykittäjä
25.02.12 klo 11:53
Kesto tuntui kahden tunnin sijaan vähintään neljälle. En liioittele hiventäkään, jos väitän kaiken elämänhaluni kadonneen tämän aikana ja harkinneeni vakavasti jopa itsemurhaa aika monasti ennen lopputekstejä. Ihan helvetin tylsää paskaa, jonka käsivarakuvauskin laskee filmatisoinnin taistelemaan absoluuttisen surkeuden mahtihuipentumasta yhdessä Mattein Brunon Cannibal Worldin kanssa. Ketkä ovat mukana adressissa, ettei anneta J.P. Siilin ohjata enää ikinä mitään?
"Aikooko se hypätä?"
omarakas
Käyttäjä
04.01.12 klo 22:47
Aika perus suomileffa. Huono, mutta oliko yllätys? Voisi mainita myös, että musavalinnat olivat huonoja.
Sinipiika
Käyttäjä
04.07.11 klo 16:28
(Jaa, tämäkin näköjään jäänyt arvostelematta... Leffan katsomisesta alkaa olla aikaa jo puoli vuotta mutta kommentoidaan nyt kuitenkin.)
Eikös tätä leffaa suitsutettu sen tullessa teattereihin? En löytänyt tästä mitään hauskaa tai koskettavaa, ja se paljon puhuttu jännityskin taisi jäädä aika olemattomaksi. Päällimmäiseksi mieleen jäi pettäminen ja muut suhdesotkut, toisena perässä tulee sairaalan dokumenttien salakuljetus ulkopuolisten tutkittavaksi. Kyllä se salapoliisin leikkiminen hautautui aika tehokkaasti.
Hermo menee lopullisesti viimeistään loppukohtauksessa. Loppu on lässy, eikä koko elokuva kaiken kaikkiaan johda mihinkään yllätykselliseen, opettavaiseen tai valaisevaan ratkaisuun. Se on vain loppu, onneksi, sillä elokuvaa ei kestäisi katsoa pidempään. Jos joku muuten sattui katsomaan DVD:n lisämateriaalit niin varmaan pisti silmään "vaihtoehtoinen loppu", joka kertoo että leffan juonikuviossa ei ole alunperinkään ollut päätä eikä häntää tai ainakaan selkeää lopputulosta.
Chrattac
Tykittäjä
07.01.11 klo 06:33
J.P. Siilen trillerissä Petteri Summasella on naula päässä. Sinänsä yllättävästi jopa eutanasiaa sivuavassa leffassa en teknisesti löydä mitään suurempaa nillittämisenaihetta ja näyttelykin oli keskimäärin ihan OK -tasoa, mitä nyt henkilöhahmoja tursusi kuin täytteitä väärin syödystä Hesburgerin megahampurilaisesta. Kuitenkaan ei vaan jaksa kiinnostaa niin pitkään ja loppuratkaisussa mennään kyllä suoraan sieltä, missä aita on matalin.
machine
Käyttäjä
16.08.10 klo 02:42
loppu laiska ja loppuratkaisu tylsä
aika keskinkertainen
jossu82
Käyttäjä
22.07.10 klo 17:20
ihan ok
PaPu
Käyttäjä
06.03.10 klo 00:28
Ei oikee iskeny muhu tää leffa.
Glenn
Käyttäjä
25.11.09 klo 12:18
Typerä elokuva..
Arzibaba
Käyttäjä
26.07.09 klo 16:20
Visuaalisesti aika hyvä suomalaiseksi. leikkausta ei lasketa... Tarina, juoni, mikä lie on melko jotain soopaa. Leffa yrittää olla sekavampi ja ulkomaalaisempi, eikä se nyt toimi.
[stars2.5]
Carla
Käyttäjä
04.06.09 klo 01:23
En oikein osaa sanoa tästä elokuvasta mitään, -toisaalta sitä on tullut katsottua suuremmankin luokan shittiä, toisaalta en keksi mitään hyvää sanottavaa.
Juoni oli olematon, henkilöhahmoja liikaa, dialogi takkuista, näyttelijöiden väliset ihmissuhteet juonen ja elokuvan rakenteen kannalta merkityksettömiä, perusteettomia ja henkilökemiat olemattomia.
Jos tämä on neljänkin tähden arvoinen niin tippuu multakin naulat ja ruuvit päästä, ovat ehkä jo valmiiksi löysällä kun olen valmis antamaan kaksikin tähteä.
Rocky
24.05.09 klo 19:11
Uskomattoman sekava. Kohtauksista hypitään a pisteeltä b:lle hirveällä kiireellä eikä missään ole mitään järkeä. Jenni Banerjeen tapa puhua tässä oli jotain käsittämätöntä, ettei koko puheesta edes selvää saanut. Edes mitään jännitys elementtejä ei saada kasaan kertakaikkisesti. Nolo esitys jälleen kerran suomesta. Alkaa usko jo mennä suomalaiseen elokuvaan, kun jatkuvasti pelkkää roskaa tulee markkinoille.
arska
Ylläpitäjä
24.05.09 klo 10:40
Ykköskaartin näyttelijät, hyvä yritys, mutta lopputulos ei vaan kolahtanut.
jollu
Käyttäjä
23.05.09 klo 21:55
Täysin käsittämätön elokuva. Elokuva pomppi otoksesta toiseen eikä missään ollut mitään järkeä.
Juonessa outoja käänteitä ja näinkin loistavat näyttelijät rämpivät toinen toistaan huonompia suorituksia.
emfu
Käyttäjä
18.02.09 klo 12:29
Odotin tältä leffalta paljon enemmän, mutta petyin pahasti. Tylsä ja masentava. Tämän jälkeen kävin katsomassa rööperin ja petyin. Eikö suomalaiset osaa enää tehdä kunnon leffoja !?
stranger in this town
Käyttäjä
16.02.09 klo 12:19
Alku laahasi ja leikkaus tuntui epäonnistuneelta, kunnes leffa lähti elämään. Hyvää näyttelijäntyötä, aika mielenkiintoinen ja ajankohtainen juoni kaikessa raadollisuudessaan. Väestön ikääntyessä ja resurssien pienentyessä, rahanahneuden saadessa koko ajan valtaa(Suomessa aivan uskomattoman tehokas sairaanhoito ruokapalkoilla. Julkinen terveydenhoito rules.), hyvinkin mahdollista tulevaisuuden näkymää, ellei jopa pienemmässä muodossaan jo olekin. I
Kieltämättä trillerissä ei kai saisi nauraa, mutta näin alanihmisenä parissa kohtaa nauroin ääneen.
Ihan kiva sellainen sunnuntaipäivän päivällisen jälkeen leffa, kun ei jaksa ajatella turhia, mutta hollywood hömppäkään ei oikein iske.
dcraig007
04.02.09 klo 10:06
Muistissa totaalinen Blackout. Petteri Summasen parhaita roolitöitä koskaan. Elokuva saavuttaa trillerin aseman keskikohdalla. Turhista seksikohtauksista huolimatta, elokuva pitää otteessaan, ja mainio Ismo Kallio tekee mainion sivuosaroolin.