Anger Management (2003)
- Tuotantovuosi:
- 2003
- Ohjaajat:
- Peter Segal
- Käsikirjoittajat:
- David Dorfman
- Pääosissa:
- Adam Sandler, Jack Nicholson, Marisa Tomei
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 103 min
- Genret:
- Komedia
Keskiarvo
Arvostelut (3): 
Pikatuomiot (182):
Oma pikatuomio
Adam Sandler on tutussa roolissa: ylikiltti luuseri. Noh, ainakin hän osaa näytellä sitä hyvin.
Dave Buznik (Sandler) päätyy ikävään tilanteeseen matkustaessaan lentokoneella. Väärinkäsityksen seurauksena hän joutuu syytteeseen pahoinpitelystä. Dave joutuu vihanhallintaterapiaan, jota vetää sumeaälyinen Buddy Rydell (Nicholson). Ylikiltti Dave on vähällä menettää hermonsa oikeasti Buddyn käsittelyssä.
Anger Managementissa katsoja saa nauraa useasti kunnolla, eikä pelkästään hyvien näyttelijöiden, vaan myös mukaansa tempaavan juonen ansiosta. Joissain kohdissa elokuva kuitenkin kallistuu pienen tylsyyden riepottelemaksi, mutta onneksi kyseessä on vain harvat tapaukset.
Anger Managementissä Nicholson pääsee ehdottomasti näyttämään parastaan; hän sekoilee samalla tavalla kuin Yksi lensi yli käenpesän -elokuvassa. Sandler yltää myöskin erinomaiseen suoritukseen.
Suosittelen elokuvaa erityisesti Nicholsonin ja Sandlerin elokuviin perehtyineille, ja miksei myös muullekkin kansalle, onhan kysymyksessä mahtava komedia!
Pisteet:
Arvosteltu: 01.05.2008
Katsottu: Kotona
Adam Sandler esittää jälleen kerran tutuimpia roolejansa eli luuseria. Anger Managementissa hän esittää Dave Buznikia, ukkoa jolla on traumoja lapsuudessa liittyen yleisellä paikalla suutelemiseen ja vehkeensä kokoon. Työmatkalla lentokoneessa tapahtuu väärinkäsitys, josta ukko joutuu oikeuden eteen. Hänet määrätään vihan hallinta ˆterapeuttiin, jota vetää kivan oloinen ukko nimeltä tohtori Buddy Rydell (Jack Nicholson). Toisen väärinkäsityksen kautta Dave joutuu jälleen kerran oikeuden eteen ja välttää vankeustuomion, kunhan noudattaa Buddyn tarkkoja ohjeita, miten vihaa voi hallita. Buddylla tuntuu olevan omituisia metodeja, miten vihaa voisi hallita ja välillä tuntuu että ukossa on pakko olla ruuvit löysällä.
Aluksi on pakko mainita, etten ikimaailmassa olisi kuvitellut pistää yksi laatunäyttelijöistä, Jack Nicholsonin, samaan elokuvaan koomikon, Adam Sandlerin, kanssa. Nicholson ei ole tuttu itsensä, kun joutuu samaan elokuvaan Sandlerin kanssa. Miksi näin tapahtui? En tiedä, varmaankin vaihtelu virkistää. Nykyisin on alettu näkemään hyviä näyttelijöitä samassa elokuvassa jonkun koomikon kanssa, esimerkiksi Anthony Hopkins, Harrison Ford, Robert De Niro.
Sandler on tuttu itsensä elokuvassa, joten tietää mitä odottaa, luuserista kunnon mieheksi. Mutta kyllä jossain paikoin Nicholson naurattaa ja kyllä ukolta onnistuu myös komediaelokuvat. Dialogi on paikoin nasevaa ja jopa tylsän kuuloista, mutta välillä pistää kunnon naurut aikaan.
Anger Management tarjoaa pari hauskaa kohtausta naurujen kera, mutta on muuten tavattoman tylsä. Huumori onnistuu vain paikoin, mutta välillä liikutaan tyhmissä aiheissa, esimerkiksi heitetään tennispallolla sokeata kohti, että voisi selvittää kuinka sokea hän oikein on. Ei naurata, mutta kun vieraillaan munkkien luostarissa niin nauraa saa.
Anger Managementin cameo-roolit ovat jopa yllättäviä, vai mitä sanoisit Woody Harrelsonin esittämästä transusta. Mutta jotkut cameo-roolit ovat turhia esimerkiksi New Yorkin entisen pormestarin näkyminen lopussa, täysin turhaa.
Anger Management on tutun tuttu Sandler -elokuva, joten lopun tietää jo alusta alkaen. Elokuvan loppu vetää niin yli hilseen, että kliseet lentelevät ympäriinsä.
Pisteet:
Arvosteltu: 08.09.2003
Katsottu: Teatterissa
Jotkut odottivat X2:sta ja jotkut Matrix: Reloadia. Eräät odottavat vieläkin Hulkia ja Terminaattori 3:sta, mutta minun vuoden odotetuin leffa oli Sandlerin ja Nicholsonin tähdittämä Anger Management.
Dave Buznikille (Adam Sandler) tapahtui kakarana nolo tapaus ja hän on sen jälkeen pitänyt pippeliään liian pienenä ja alkanut pelkäämään suutelemista yleisillä paikoilla. Vuodet kuluvat ja hän on töissä jossain kissanvaateliikkeessä, ja onkin keksinyt lihavien kissojen vaatteita. Eräänä päivänä ylikiltti Dave istahtaa lentokoneeseen Jack Nicholsonin esittämän kiukkuterapeutin Buddy Rydellin viereen. Pienen raivokohtauksen takia hänet määrätään kiukkuterapiaan. Pian Dave saa taas toisen kiukkupurkauksen. Hän pelastuu vuoden vankilatuomiolta osallistumalla Buddyn kiukunhallintaohjelmaan. Siinä Buddy muuttaa Davelle, ottaa kiukkua aiheuttavia tavaroita pois ja kieltää masturboimasta pornolla. Samoihin aikoihin Daven pitäisi kosia tyttöystäväänsä (Marisa Tomei), mutta joka kerralla pupu menee pöksyyn.
Leffa on oivaa kesäviihdettä, ei mitään muuta. Näitä on aina välillä kiva käydä katsomassa ja leffan jälkeen tulee aina hyvälle tuulelle. Anger Management pystyy juuri siihen. Leffan useat vitsit revitään Daven ja Buddyn erilaisuudesta. Välillä Buddy yrittää saada Daven rauhoittumaan ja välillä saamaan lisää kiukkupurkauksia. Välillä tuntuu, että Buddy olisi itse terapian tarpeessa.
Elokuvan kiinnostavuutta lisää myös kiinnostavat ja hauskat sivuhahmot. Woody Harrelson esittää transua huoraa, Heather Graham ravintolassa olevaa tyttöä, John Turturro kiukkuryhmän jäsentä ja mahtava sivuosien mies John C. Reilly Daven entistä kiusaajaa, nykyistä buddhalaismunkkia. Sivuhahmoja on enemmänkin, esim. pornoleffoissa esiintyvät lesbotytöt Stacy ja Gina. Ihmettelen vain, missä on Sandlerin leffojen vakionäyttelijä Rob Schneider? Ohjaajan pallilla häärää Peter Segal, mies elokuvien Mies ja alston ase 33 1/2, Pähkähullu professori 2 ja Kansalaiset takaa.
Sandler näyttelee sitä hänelle tuttua roolia, keskenkavuista sympaattista miestä. Monet haukkuvat hänen näyttelijän lahjoja ja hänen leffojaan. Minä puolestani pidän Sandlerista ja hänen leffoistaan. Nicholson on kuitenkin pläjäyksen paras näyttelijä. Hän on mainio ja loistava. Hän onnistuu aina kerta toisensa jälkeen.
Niin kuin tulin jo maininneeksi, Anger Managent on mukavaa viihdettä. Pussauspelko ja pippelin pienuus ovat leffan sivujuttuina, mutta välillä mietityttää, pitikö nekin ottaa mukaan. Muuten hyvän elokuvan loppu ja loppuratkaisu olisivat kaivanneet parantelua. Loppuratkaisu on liian mielikuvituksellinen. Loppu on muutenkin tylsää katsottavaa. Joka tapauksessa leffa puutteineenkin on hyvä juttu, mutta ei mikään erikoinen.
Pisteet:
Arvosteltu: 29.06.2003
Katsottu: Teatterissa
