10 000 B.C.
- Tuotantovuosi:
- 2008
- Ohjaajat:
- Roland Emmerich
- Käsikirjoittajat:
- Harald Kloser, Roland Emmerich
- Pääosissa:
- Camilla Belle, Cliff Curtis, Omar Sharif, Steven Strait
- Maat:
- USA
- Kielet:
- englanti
- Pituus:
- 105 min
- Genret:
- Draama, Toiminta, Seikkailu
Roland Emmerich on tehnyt useamman elokuvan, joissa ylistetään Amerikkaa ja mässäillään tehosteilla. Ja ne tuppaavat olemaan sisällöllisesti aika köyhiä. 10 000 B.C. poikkeaa Emmerichin aiemmista pläjäyksistä. Nyt mennään esihistorialliseen aikaan, ja tällöin täytyykin unohtaa koko Amerikka. Mutta muuten elokuva onkin täytä Emmerichiä.
Pieni heimo harrastaa mammutinmetsästystä, mutta mammutit ovat jo käymässä vähiin. Pian erään mammutinmetsästysretken jälkeen paha vihollisheimo ottaa lähes koko mammutinmetsästäjäheimon orjikseen. Muutama vapaaksi jäänyt heimolainen lähtee D’Lehin (Steven Strait) johdolla vihollisen perään. D’Lehillä on myös henkilökohtainen motiivi, sillä hänen tyttöystävänsä Evolet (Camilla Belle) on myös vankina.
Juonihan on tässä yhtä ohut kuin muissakin Emmerichin elokuvissa. Juoni on lähinnä tekosyy, että voitaisiin yrittää tehdä tehostepainotteista spektaakkelia. Emmerich taitaa luulla, että spektaakkelin määritelmä on seuraava: Mahdollisimman paljon tehosteita ja kaikki tolkku hittoon. Kuten muistakin Emmerichin elokuvista, tästäkään ei juuri tolkkua löydy.
Olen jo ajat sitten tottunut siihen, ettei Hollywoodissa pahemmin välitetä historiallisista faktoista, mutta joku raja sentään kaikella. Mammutit vielä toimiikin, mutta muuten historiallisesti katsottuna 10 000 B.C. on silkkaa anakronismia. Englannin käyttämisen puhekielenä vielä voisinkin sulattaa, mutta kaikkea ei pysty sulattamaan. Näemme kesytettyjä hevosia, työnorsuja ja tämä ei ole edes pahinta. Pahisten kaupungissa on pyramideja ja muita rakennuskolosseja, joita ei vielä rakenneta tuhansiin vuosiin. Ja pahisten vaateetkin ovat aivan väärässä aikakaudessa. Muitakin virheitä tässä on runsaasti.
Tässäkin on kyllä runsaasti tehosteita, mutta sentään ei sorruta mihinkään mässäilyyn, vaan sentään Emmerich on ottanut varsin hillityn linjan. Mutta tehosteet ovat kyllä joissakin kohdin kovin tökerön oloisia. Visuaaliselta ilmeeltä ei tällä elokuvalla ole paljon tarjottavaa. Taistelukohtauksetkin ovat varsin hutaistun oloisia.
Sisältö on Emmerichin tyyliin varsin köyhää. Juoni on ohut, eikä tapahtumiinkaan saada mitään tolkkua. Ensinnäkin on ihan mahdotonta arvata, missä päin esihistoriallista maailmaa pyöritään. Maisemat kun vaihtuvat lauhkeasta vyöhykkeestä tundran ja tropiikin kautta aavikolle, eikä siihen hommaan saada mitään tolkkua. Elokuvassa on turhankin paljon juonellisia aukkoja ja älyttömyyksiä. Eikä tämä elokuva edes yritä keksiä mitään uutta. Moni juttu on nähty jo useaan kertaan. Muun muassa päähenkilöä koskeva ennustus on jo ikivanha juttu. Loppukin on toteutettu älyttömästi ja laskelmoidusti.
Hahmopuolikin on hoidettu täysin järjettömästi. Tässä on toteutettu ikivanhaa hyvän ja pahan vastakkainasettelua. Pahat sortavat tavallisia ihmisiä ihan miten huvittaa ja hyvät sitten nousevat vastarintaan yhtenä miehenä. Ja sellainenkin juttu hieman häiritsee, että miksikäs kaikki pahikset ovat arabien näköisiä ja hyvät ovat sitten vaaleaihoisia, mustia ja latinoja. Tulee melkein olo, että Emmerich yrittää viitata tällä vastakkainasettelulla nykymaailman tilanteeseen. En vain oikein tiedä mitä. Muutenkin kaikki hahmot ovat todella ohuita ja mustavalkoisia.
Vaikka 10 000 B.C. sisältääkin ison kasan vikoja, niin kyllä tämä silti viihdyttää yhden kerran paremman puutteessa. Eikä sentään dialogikaan ole niin noloa kuin Emmerichin elokuvissa yleensä, vaikka tässäkin se on aika tönköä.
Mammutteja, sapelihammastiikereitä, petolintuja, rotujen suuri taistelu. Näistä aineksista olisi vähintään voinut saada huippuelokuvan tähän eeppisten ritarielokuvien kyllästyttämään genreen. Näin ei kuitenkaan käy, eikä 10,000 B.C erotu edukseen muiden seikkailuelokuvien massasta.
Tarina kertoo yagalien heimosta, joita on koetellut heikko metsästyskausi. He saavat kuitenkin mahdollisuuden kun lauma mammutteja rynnii kylän ohi. Mammutin surmannut metsästäjä D'leh saa omakseen valkoisen keihään, joka on johtajuuden merkki. Kaikki kuitenkin kääntyy huonompaan päin kun D'lehin kaunis rakastettu Evolet ja muita metsästäjiä kaapataan kehittyneemmän heimon toimesta. Tästä alkaakin esihistoriallisia elukoita ja taisteluita pursuava pelastusretki. Yagalijoukko tapaa muita heimoja, joiden kanssa he ryhtyvät taistoon yhteistä vihollista vastaan, vapauttaakseen kansat orjuudesta ja pelastaakseen Evoletin.
10,000 B.C on täynnä hienoja maisemia, olentoja ja taisteluita (varsinkin lopun suuri taistelu on varsin hienosti toteutettu), mutta se ei hyödynnä kaikkia mahdollisuuksia, mitä tälläinen elokuva voisi suoda. Päävihollisen rumat palvelijat ovat kuin suoraan elokuvan 300 persialaisia. Vaikka historiallisesti elokuva ei ole todenmukainen, se ei pääse häiritsemäään liiaksi. Varsin viihdyttävä katselukokemus, muttei yllä keskitasoa paremmaksi elokuvaksi.






















































