Jautsi kirjoitti Edge of Seventeen-leffaan kommentin: “Sen verran näin alkuun, että pidän melko jännänä sitä, että neljä leffatykkiläistä on päässyt kommentoimaan tätä 2016 valmistunutta elokuvaa jo vuonna 2015”

Musta tuntuu et nää kommentit mitä nyt näkyy ei päivämääriltään tunnu pahemmin pitävän paikkaansa. Aiemmin olen löytänyt vastaavan kommentin itseltäkin vuodelta -15 vaikka leffa ei ole vielä ilmestynyt vuosiin. Tässä on jotain häikkää.

Kind of Blue on hyvä, itselläkin on se toiveissa saada joskus levyhyllyyn kun aika on oikea. Ehkä sitten syksymmällä.

Joo, ei tule oikein sellaista yhteenkuuluvaisuuden ja ihanaa löytymisen tunnetta kun voi vain etsiä mieleistään levyä/biisiä netistä, sitte ostaa sen ja kuuntelee jonkin aikaa ja unohtaa sen hyllyyn. Toista oli ennen, sitä vain saattoi joko löytää tuurilla jotain, tai mahdollisesti löytää kirjaston kautta jotain hyvää niin ei menneet rahat hukkaan. Ja sitten sitä hyvää levyä kuunneltiin niin paljon et levy kului puhki 🙂 En ole kokenut kauheasti sitä omistamisen ihanuutta sitten sen kun Spotifyyn menin sen alkuaikoina. Ostan edelleen levyjä, mutta varsinkin kun CD-laite on rikki ollut sen 7 vuotta eikä uuteen (kunnolliseen) ole varaa niin levyn laittaminen tietsikan sisään väkisinkin laimentaa kokemusta. Joten sitä sitten on Spotifyn ja juutupen varassa.

Vaikka vähän aika sitten haukuinkin Sophie Ellis-Bextorin levyn HANA, niin tulin silti ostaneeksi sen CD:n, koska Sophien fani oon. Se levy on sittemmin kuulostanut paljon paremmalta, vaikka ei alkupään levyille pärjääkään. Beyond the Universe on upea biisi, siihen rakastuin heti.

Näköjään kellonaikakin on foorumilla tunnin jäljessä.

😀 En tiedä peliä mut varmasti voi lievästi ketuttaa tollanen loppu tollasen ajan jälkeen.

Itse pelaan (edelleenkin) Wowia, pyrin pelaamaan joka päivä mut aina en pääse peliin edes joka toinen päivä. Se on vähän tyhmää kun siinä jää niin paljon jälkeen jos ei pelaa joka päivä tunteja.

⭐⭐⭐⭐⭐

(kiitti Vilperi, voisin opetella lukemaan)

Nyt en kyllä sitten tajunnu 😀

Joku muukin kuuntelee Pääkalloa, jee! 🙂

Tähän lainaus levyarviostani jonka kirjoitin rateyourmusic.comiin jokunen aika sitten:

“Rehellisesti sanottuna en ole ihan kauheasti varsinkaan suomigoottia kuunnellut, mutta tämä kuulosti heti melko persoonalliselta tapaukselta. Laulut voivat musiikillisesti kuulostaa melko samanlaiselta, koska laulut on kaikki esim. kaiutettu, mutta tällä toisaalta saadaan yhteneväisyyttä levylle. Näin ensikuulemalta, näkemättä sanoja, sanat kuulostivat tulevan jostain aikojen takaa (kahdeksankymmentäluvulta) ja osittain siksi tämä kuulosti naiiviudessaan viehättävältä. Parissa kappaleessa oli jotain puhetta joista en saanut selvää, toinen kuulosti siltä kuin se olisi jostakin vanhasta suomifilmistä ja siitäkin plussaa, kun mennään ensimmäisellä kotimaisella niin otetaan sitten lainakin kotimaisesta! Kansikuva on ihan OK mutta jotenkin tuntuu olevan musiikin kanssa eriparia, olisin ennemmin pitänyt jos kansitaide olisi samaa tyyliä kuin Kuoleman taikaa-biisin singlen kannessa, piirrostaide olisi sopinut niin paljon paremmin tähän indie(?)-menoon.

Hyvä kokonaisuus, joskin pari heikompaa biisiä oli joukossa. Yleisesti ottaen silti pidin kyllä.

Lempibiisini: Kuoleman taikaa ja Kuparikäärme.”

Annoin kolmosen. Haluaisin antaa enemmän, mutta josko sitten paremmin ensi kerralla.

Ole hyvä! Itselleni Haydenin kirjoista mieleen jäi Tiikerin lapsi ja Aavetyttö. Nämä eivät todellakaan ole sitten mitään hyvänmielen kirjoja. Mutta jos kestät lapsiin kohdistuvaa kaikenlaista väkivaltaa niin kyllä suosittelen. Pistää miettimään miten onnellisessa asemassa on itse ollut.