Arviossa: Suoraa toimintaa 2 – Pako helvetistä

Chuck Norriksen jalka hellästi kutittelee vinosilmän naamaa.

Arviossa: Miten niin myöhässä?

Lyhyestä matkasta koettelemus.

Arviossa: Mustan laguunin hirviö

Merkkiteos teknisen toteutuksen vuoksi.

Arviossa: Wishmaster

Annos kauhuviihdettä.

Arviossa: Muuttomiehet pulassa

Lyhyt, mutta herkullinen.

Arviossa: Liekehtivä torni

Ihmissoihtuja nähdään myös.

Arviossa: Päivänpaisteisia pässinpäitä

Miellyttävältä maistuva ja hyvän jälkimaun jättävä.

Arviossa: Jack Murphyn laki

Rutiinisuoritus kaikilta osapuolilta.

Arviossa: Kuilu ja heiluri

Tunnelmaa Corman rakentaa kaikilla tehokeinoilla joita genreen ja budjettiin mahtuu.

Arviossa: Väkivallan kierre

Matala rima ylittyy laiskasti.

Arviossa: Sehän käy kuin leikiten

Vanha, mutta nautittava.

Arviossa: T-force – tuhon partio

Surkeasti koottu räpellys bosnittuja kohtauksia ja teemoja.

Arviossa: Hobo with a Shotgun

Laatuviihdettä koko perheelle.

Arviossa: Godzilla

Mitätön jättihirviön rellestys.

Arviossa: Rottaralli

Hyvin tehty kohellus.

Arviossa: Cast Away – tuuliajolla

Jokamies joutuu autiolle saarelle.

Arviossa: Pan’s Labyrinth

Säälimätön satu.

Arviossa: Saw VII 3D

Pitää pintansa loppuun asti.

Arviossa: Encounters at the End of the World

Herzog tallentaa kaiteeseen kaiverretun graffitin ja yksinäisen adélienpingviinin.

Arviossa: Who Killed Captain Alex?

Suunnattoman viihdyttävä, nautinnollisen hullulla rakkaudella tehty elokuva.

Arviossa: Vesku

Aiheeltaan rautaa.

Arviossa: Pako viidakkoon

Rymistelyä ja naurua.

Arviossa: Mad Max – ukkosmyrsky

Maxista tulee legenda.

Arviossa: The Black Cobra

Kloonikalkkuna.

Arviossa: Erämaan armoille

Ohjattu vahvalla otteella ja tulkittu voimalla.

Arviossa: Viimeisellä rannalla

Laahaavuus, päämäärättömyys ja latteat henkilöhahmot rapistavat laatua.

Arviossa: Citizen Toxie: The Toxic Avenger IV

Nautittavan hauskaa katseltavaa.

Arviossa: Ruoska

Clint Eastwood äärimmäisessä tylyydessä.

Arviossa: Uuno Turhapuro – This Is My Life

Elokuva ja samalla Turhapuron itsensä saaga loppuu sujuvasti puutaheinää selittäen.

Arviossa: Shotgun

Ed Woodin klassikkoteosten tasolla.