Arviossa: Still Walking

Jälleen vahva osoitus Kore-edan perhe-elokuvan osaamisesta.

Arviossa: Ana, My Love

Yksikään parisuhdedraama jossa keskustellaan Nietzschestä ei voi olla täysin toivoton tapaus.

Arviossa: Still the Water

Liika yrittäminen kostautuu lopulta lievänä fokuksen puutteena sekä ylipituutena.

Arviossa: Hanezu

Vuoren ja auringon romanssi toimii vertauskuvana naisen salasuhteelle vieraaseen mieheen.

Arviossa: Directions

Monipuolinen tarina ei missään kohtaa tunnu turhaan pysähtyvän tai alkavan toistaa itseään.

Arviossa: Paradise

Kontšalovskin tyylitaju on kunnossa, mutta pituutta on rahtusen verran liikaa.

Arviossa: The Postman’s White Nights

Kontšalovskin pitkälle viety arkirealismi tulee niin lähelle, että se melkein saakin haistamaan vodkan ja tupakan käryn.

Arviossa: Farewell to the Ark

Kelloissa sen salaisuus.

Arviossa: Lehtiä paholaisen kirjasta

Saatana saapuu Hiirolaan.

Arviossa: Katumus

Hämmästyttävän suora ja häpeilemätön satiiri erään diktatuurin turmiollisesta ristiretkestä kaikkea inhimillistä henkeä ja kulttuuria vastaan.

Arviossa: Lain mukaan

Neuvostoliittolaiseksi elokuvaksi poikkeuksellisen synkkä ja klaustrofobinen.

Arviossa: Nobody Knows

Kore-edan murhenäytelmään kasvaa sisään hitaasti ja luonnollisesti kuin huolella ja rakkaudella tuotettuun dokumenttielokuvaan.

Arviossa: Nanayo

Kokonaisuus tuntuu yllättävän hajanaiselta ja tyhjältä.

Arviossa: The Boxer

Kertaluokkaa kyynisempi katsaus nyrkkeilyn maailmaan.

Arviossa: Papinleski

Dreyer onkin selvästi halunnut elokuvallaan sanoa, ettei kenenkään pitäisi lähteä ilakoimaan tai hyötymään muiden ihmisten onnettomuuden kustannuksella.

Arviossa: He taistelivat synnyinmaansa puolesta

Kuvallinen anti on parhaimmillaan varsin komeaa, mutta löysä käsikirjoitus syö miestä pahemman kerran.

Arviossa: Maailman kuudennes

Ääripäästä toiseen ja takaisin.

Arviossa: Distance

Eipä sitten vieläkään tullut vastaan sitä ensimmäistä huonoa Kore-edaa.

Arviossa: The Mourning Forest

Ensisilmäyksellä kuolemaan ja menetykseen keskittyvä tarina kertookin enemmän elämästä sekä ihmisen suhteesta luontoon ja hengelliseen.

Arviossa: Emperor Tomato Ketchup

Kaikenlaista sitä tuleekin katsottua.

Arviossa: Presidentti

Ei jää tajuntaan pyörimään sen enempää positiivisessa kuin negatiivisessakaan mielessä.

Arviossa: Nousu

Elämä henkipattona Juudaksena ei lopulta ole kohtalona juuri koiran kuolemaa kaksisempi.

Arviossa: After Life

Vähän erilainen kertomus muistoista ja elämän pienistä kauniista hetkistä.

Arviossa: Shara

Dokumentaarinen kuvaustyyli jättää kylmäksi vaikka tarina pätevä onkin.

Arviossa: Throw Away Your Books, Rally in the Streets

Ottaa kaiken liikenevän ilon irti omasta luovasta hulluudestaan.

Arviossa: Kuritushuone

Suomi mainittu!

Arviossa: Maborosi

Syvä kumarrus japanilaisen perhe-elokuvan kovimmille klassikoille.

Arviossa: Suzaku

Japanilaisen perinteikäs perhedraama on poikkeuksellisen onnistunut ohjausdebyytti.

Arviossa: Taivas ja helvetti

Yksi Kurosawan parhaista ja aliarvostetuimmista klassikkoteoksista.

Arviossa: Pastoral: To Die in the Country

Menneisyys, nykyisyys, elämä ja elokuva sekoittuvat lopulta yhdeksi kokonaisuudeksi kuin parhaassakin Tarkovski-leffassa.