Realismista ei voi Hopeanuolta ainakaan syyttää.

21.2.2006 16:54

Arvioitu elokuva

Näyttelijät:
Alkuperäinen nimi:銀牙 -流れ星 銀-
Valmistusvuosi:1986

Hopeanuolihan nousi suomessa suureen suosioon noiden 1990-luvulla julkaistujen videoiden myötä. Itse katsoin joskus 5-6-vuotiaana kolme ensimmäistä kasettia, mutta viimeinen jäi katsomatta, koska sisko rupesi itkemään. Elokuva taisi olla niin ”pelottava” ;D. Kuukausi sitten aloin etsiä videoita uudelleenkatsomista varten, ja ne löytyivät kavereilta. Ja nyt kun katsoin eilen viimeisen kasetin, voin vain sanoa että huhhuh! Jos pienet juonipaljastukset haittaavat, niin lopettakaa lukeminen heti.

1. video: Hopeanuoli syntyy vuorten ympäröimässä kylässä. Daisuki tahtoo Rikin, Hopeanuolen isän näkevän Hopeanuolen. Joiltakin osa-alueilta ensimmäinen video on koko ”trilogian” paras osa. Ja kun kyseessä ovat leikatut kasetit, niin ykkösosa on kaikkein raain. Videon parhaita kohtia ovat Rikin ja Akakabooton taistelu, sekä kohta, jossa Hopeanuoli pelastaa Daisukin kuilusta.

2. video: Kakkososa ei ole minun mielestäni ihan yhtä hyvä kuin ykkönen. Piirustustaito ja tyyli heittelevät vähän laidasta laitaan. Muuten tosi hyvää japanilaista piirroselokuvataitoa. Hopeanuolen ääni on ihan liian samankuuloinen kuin Daisukilla, ja se häiritsee oikeasti. Realismista ei voi Hopeanuolta ainakaan syyttää, se tulee esille mm. kohtauksessa, jossa Hopeanuoli hyppää kuilun yli. Myös karhujen kokoa suurennellaan edelleen.

3. video: Kolmosessa seurataan täysin villikoirien seikkailuja. Hopeanuoli saa mukaansa mm. vahvan Moss-nimisen koiran johtaman lauman. Tässä osassa ei näy myöskään karhuja (siis videolla, DVD:stä en ole varma). Kolmas video on toiseksi paras näistä kaikista. Vaikka epärealismi on jälleen näkyvää, ei se kuitenkaan pahemmin haittaa leffan kulkua.

4. video: Neljännessä osassa koiralaumassa on videon mukaan jo noin 450 koiraa. On siis viimeisen, Suuren Taistelun aika. Tässä karhujen, erityisesti Akakabooton koolla suurennellaan kohtuuttomasti. Muuten 4. osa on aivan loistava. Jälleen epärealistisuus nostaa rumaa päätään mm. Tezu-Tenrou-Battougan (karhukoirien isku) muodossa. Kaikesta huolimatta, neljäs kasetti on ylivoimaisesti kaikista paras, traagisin ja mahtavin.

Yksi asia jää Hopeanuolesta jokaiselle takuuvarmasti mieleen. Se on musiikki. Taidankin tästä lähteä heti tilaamaan Hopeanuoli-tunnarin kännykkääni… Kiitos ja näkemiin.

nimimerkki: batman

Arvosteltu: 21.02.2006

Lisää luettavaa