Toinen maailmansota on yksi elokuvateollisuuden käytetyimpiä ja kuluneimpia aiheita – konfliktin tapahtumista on tehty niin taistelukohtaisia kuvauksia, salaliittotrillereitä kuin henkilökuvauksiakin. Kolmannen valtakunnan viimeisistä hetkistä kertova Der Untergang on saksalaisten oma kuvaus huhti/toukokuun 1945 tapahtumista. Perikato (Der Untergang) keskittyy Hitlerin ja tämän lähipiirin viimeisiin päiviin Berliinin taistelun aikana – vaikka suuri osa ajasta vietetäänkin führerbunkerin sisällä, ehditään siinä sivussa nähdä otteita myös itse taisteluista. Der Untergang oli maailmanlaajuinen menestys, joka huomioitiin mm. vieraskielisen oscarin ehdokkuudella.
On kevät 1945 ja Saksa on hajoamassa – puna-armeija lähestyy Berliiniä päivä päivältä, ja tykistötuli moukaroi jo kolmannen valtakunnan hallintokorttelia. Visionsa hiljalleen menettänyt Adolf Hitler (Bruno Ganz) on sulkeutunut vaimonsa Eva Braunin (Juliane Köhler) ja Goebbelsin pariskunnan (Ulrich Matthes, Corinna Harfouch) kanssa valtakunnankanslian puutarhassa sijaitsevaan bunkkerin uumeniin, odottaen lopullista tappiota. Mukana nähdään muutakin natsihallinnon eliittiä mm. tuotantoministeri Albert Speer (Heino Ferch) ja SS pääjehu Heinrich Himmler (Ulrich Noethen).
Kaiken keskellä Der Untergang kuvaa Hitlerin sihteerin Traudl Jungen (Alexandria Maria Lara) arkea hirmuhallinnon ytimessä.
Perikato piirtää kuvan järkensä menettäneestä Hitleristä, jonka mielialat vaihtelevat masennuksen ja optimistin välillä – kaiken keskellä katsoja kuitenkin löytää Bruno Ganzin hahmosta inhimillisiäkin puolia. Paljon itse Führeria iljettävämpiä hahmoja ovat kiihkokansallissosialistit Joseph ja Magda Goebbels, joiden pahuus paistaa läpi jokaisesta kohtauksesta.
Perikato on onnistunut filmatisoimaan kolmannen valtakunnan viimeiset hetket mestarillisesti. Historiallisen draaman tärkein osa on sen onnistuneet näyttelijäsuoritukset: Bruno Ganz on kuin Hitler itse – tämän raivokohtaukset, turhautumiset ja komennot ovat kuin suoraan aidosta skenaariosta. Kaikkiaan näyttelijätyöstä ei löydä yrittämälläkään pahaa sanottavaa, kaikki hahmot on esitetty laadukkaasti ja ammattitaitoisesti.
Oliver Hirschbiegelin ohjaus on moitteetonta – sodanaikainen Berliini on kuvattu realistisesti ja kaunistelematta.
Perikato kertoo parhaiten juuri sen lohduttoman tarinan, jonka saksalaiset siviilit kokivat sodan loppuaikoina – olihan siviilien evakuointi laiminlyöty lähes kokonaan ja asukkaita joutui keskelle kaupunkitaistelujen tulihelvettiä. Der Untergang on mestariteos, ja samalla yksi parhaita historiallisia draamoja, ellei jopa paras.
Wunderbart, damen und herren.
