Tervetuloa tapaamaan äijää, joka vaihtaa nimeään joka otoksessa! Irwin ”Fletch” Fletcher (Chase) on toimittaja, joka soluttautuu paikkaan kuin paikkaan, ja jonka nimi muuttuu ennen kuin ehdit kissaa sanoa.
Fletch tutkii paikallisella rannalla huumekulttuuria lehtipaljastusta varten, kun salaperäinen Alan Stanwyk palkkaa hänet tappamaan itsensä (huom. siis Stanwykin). Outo tarjous saa Fletchin penkomaan juttua perin pohjin, ja siitähän soppa syntyy. Välistä Fletchin on keksittävä nimiä itselleen turhan nopeaan, ja esittäytyy mm. Don Corleonena, Harry S. Trumanina ja Ted Nugentina.
Nimileikittelystä huolimatta homma jää melko vajaaksi. Kässäri on surkeahko, ja perinteisten sairaalavitsien mukaan ottamista voi vain ihmetellä. Chasen yrittäessä korjata lentokoneen ohitusletkua sarjalla kuulalaakereita tai tokaistessa pahikselle ”Go ahead, make my day”, hymy käy suupielissä, mutta muuten naurut ovat kaukana.
Kasarimusa soi ihan kivasti (säveltäjänä Beverly Hills Cop-tunnarista tunnettu Harold Faltermeyer), ja Fletch yrittää ratkoa korruptoituneen poliisin valtaa. Mukana vilahtaa myös tuolloin 29-vuotias Geena Davis. Siinäpä se hauskuus sitten onkin.
Nimeni on Fletch rakentuu puhtaasti Chevy Chasen teräville sutkautuksille, ja mikäli Chevyn huumori puree, pitää tästä leffasta. Itselleni tämä jäi pahasti puolittaiseksi hienosta yrityksestä huolimatta.
