Nicole Kidman on viime vuosina kerännyt mainetta ja kunniaa rooleistaan, mutta onpahan hän myös tahkonnut ahkerasti leffojen parissa. Birthday Girl-leffa valmistui samoihin aikoihin kuin erinomainen aavetrilleri the Others. Niinpä alelaarit lauloivat kutsuhuutojaan Bithday Girlin kohdalla niin kovasti, että Joe Butterworthin tummahkosävyinen jännäri lähti matkaan – melko pitkälti Kidmanin vuoksi.
Leffa ei ole Kidmanin parhaita, vaikka venäläisnaikkosen osa sutjakkaasti hoituukin. Ben Chaplin pihalla olevana ja nöyryytettynä nörttinä vetää paremmat pojot tällä kertaa. Venäläiskaksikkona häärivät Cassell & Kassovitz sököttävät itäaksenttiaan ja juovat vodkaa ihan puhtain paperein hekin.
Koko puolijännä show käynnistyy, kun elämänilon työhönsä hukuttanut ja maneereihin turtunut John päättää hankkia naisen itselleen Venäjältä ja vieläpä internetin kautta. ”From Russia with love”-deittipalvelu saa toimia välittäjänä ja niinpä lentoasemalle putkahtaa ”tilattu tuote”, Nadja. Johnin hälytyskellot eivät soi lainkaan, vaikka nainen omaakin Nicole Kidmanin ulkomuodon (joskin jatkuvasti sauhuava rööki ja suttuisampi meikki tekee tilanteesta helpomman suodattaa). Edes se, että nainen ei puhu sanaakaan englantia, ei tunnu haittaavan Johnia kovin paljoa. Kaikki muut askareet kun tuntuvat kielimuurista huolimatta onnistuvan, ja sehän Johnille riittää.
Nadjan syntymäpäivänä elämä käykin sitten muutaman asteen verran hankalammaksi: mukaan kuvioihin tupsahtavat kuin tyhjästä Nadjan venäläiset ”serkkupojat” daa daa-huutoineen ja vodkapulloineen. Kohta John huomaakin jo ryöstävänsä pankkia ja että häntä on huijattu pahemman kerran. Lopussa pikkukäänteitä tarjoillaan oikein enemmältikin, mutta paikallaan stoori junnaa ja onnellinen loppu näyttää selviöltä. Välistä Nadja kuuluu huijariporukkaan kuin kunnon konnakin ja välistä hän löytää itsensä patteriin sidottuna, välistä petetty John murenee kuin näkkileipä auton alle ja välistä mies on voimissaan. Että sitä rataa…
Mukavia pikku oivalluksia leffassa on paljonkin. Johnin tylsien taustojen kertominen työkavereiden suusta ja työpaikkaraporttien välityksellä ovat piristävä kokeilu ja lenkkeilykohtaus, jossa englantia puhumaton Aleksej ”nyrkkeilee” Johnin kanssa on hupaisaa katsottavaa. Paras yksittäinen sutjautus on silti kohta, jossa John maksaa lahjuksia hotellivirkailijalle, jotta tämä kertoisi missä kerroksessa asustaa venäläisiä. Rahat saatuaan virkailija suostuu paljastamaan, että hotellissa on vain yksi kerros.
Musiikkivalinnat leffassa osuvat nappiin, joskin niitä käytetään pihistellen. Tummahkoa näppärää dialogia joukossa on soppeli määrä ja ”Oletko kirahvi?”– vitsi pyörii kuvioissa useampaan otteeseen. Silti, kaikesta positiivisesta sälästä huolimatta, Birthday Girl ei nimestään huolimatta ole unohtumaton yllätys, vaan perustason jännäri ilman kummempaa syvyyttä. Vähän valju maku tästä jäi. Rahkeita olisi ollut enempäänkin.
