Vieraalla maalla (2003)
- Tuotantovuosi:
- 2003
- Ohjaajat:
- Ilkka Vanne
- Käsikirjoittajat:
- Mika Ripatti, Seppo Vesiluoma
- Pääosissa:
- Irina Björklund, Kari Väänänen, Katja Kukkola, Piero Steiner, Vesa Vierikko, Ville Haapasalo
- Maat:
- Suomi
- Pituus:
- 90 min
- Genret:
- Komedia
Keskiarvo
Arvostelut (3): 
Pikatuomiot (98): 
Oma pikatuomio
Vieraalla Maalla onnistui julkaisuvuotenaan nostamaan mielenkiintoni ja odotukseni ainakin kohtuullisen korkealle. Kun filkka viimein tulee katsottua, ei toiveista toteudu oikein yksikään.
Ensimmäiseksi suureksi viaksi erottuu näyttelijätyö, sillä pääparin suoritukset suorastaan kumisevat tyhjyyttään. Varsinkin Irina Björklundilta olisin odottanut huomattavasti parempaa. Toiseksi suuren luokan viaksi muodostuu persoonattomuus. Vääristä identiteeteistä pohjansa muuraavia leffoja on tässä maailmassa jo enemmän kuin tarpeeksi. Tuoreutta ei tässä tarinassa vain ole tarpeeksi.
Heti elokuvan alussa kohtaamme Ville Haapasalon esittämän Tuomas Linnan, joka on naamioinut itsensä inguusialaiseksi, Omar-nimiseksi mieheksi tehdäkseen tutkimusta ulkomaalaisten kohtelusta Suomessa. Kielikurssilla hän kuitenkin tapaa kauniin opettajan, Hannen (Björklund), ja kemiat kohtaavat. Hanne ei kuitenkaan tiedä, että ihana Omar onkin oikeasti supisuomalainen Tuomas.
Mistään hillittömän huonosta tekeleestä ei ole kyse, sillä tälläkin komedialla on omat hetkensä. Piristystä tuovat Kari Väänänen ja Vesa Vierikko sivurooleissaan, Tuomaksen pesiksestä intoileva ulkomaalainen kämppäkaveri, sekä kohtaus, jossa Tuomas joutuu Omarina pulaan inguusien hipoissa.
Hyvin keskinkertainen teos, mutta menee kepeänä, aivojanollaavana ajanvietteenä.
Pisteet:
Arvosteltu: 04.03.2008
Katsottu: Kotona
Kohtuullinen kotimainen komedia muukalaisvastaisuudesta ja eräistä suomalaisten ominaipiirteistä (urheiluhulluus, alemmuudentunne), joita käsitellään kyllä melko pinnallisesti.
Haapasalo koittaa ja koittaa, mutta ei onnistui täysin vakuuttamaan roolissaan tutkijana, joka omaksuu inguushiystävänsä identiteetin tutkimustaan ja -kuinka yllättävää - naista varten. Irina Björklund hepsankeikkana opettajana kohtuullisen hyvä. Parhaat naurut irroittavat loistavat Kari Väänänen ja Vesa Vierikko sivuosissa niin pohojalaasina juntteina, että!
Huvittavinta myös kulttuurieroista kertova kohtaus jossa tutkija Linna (Haapasalo) inguushi Omarin roolissa täysin hukassa oikeiden inguushien seremoniassa. Hauskasti kuvattu myös tänne kotiutuneiden innostus kansallispelistämme pesäpallosta. Ihan mukava, terävyyttä lisää kaipaava leffa. 3 pointsia.
nimimerkki: Frank antaa palaa
Pisteet:
Arvosteltu: 19.01.2004
Katsottu: Teatterissa
Arvostelija
Frank antaa palaa
Vieras
Väitöskirjaa maahanmuuttajista tehdessään Tuomas Linna (Haapasalo) lainaa Ingusiasta kotoisin olevan Omarin henkkareita. Ruskistavaa voidetta, tekoviikset ja tuuhea peruukki - Tuomas saa kirjaansa hetkessä loistomatskua. Vaan kuinkas sitten, kun kuvioihin astuu Hanne (Björklund)? Tästä asetelmasta on jo aikapäiviä sitten nyhdetty vitsit kuiviin (Piukat paikat, Tootsie), mutta jotakin toimivaa ideassa täytyy olla kun Vieraalla Maallakin tuntuu ihan hauskalta.
Tuomaksen kaksoiselämästä päästään lukuisien mutkien kautta odotettavissa olleeseen loppuun, mutta niinhän sen tämmöisessä leffassa pitää mennäkin. Elokuvan dialogi on ihan liian pakotetun oloista ja homma lähtee liikkeelle jurraten. Rasismia käsitellään leffassa kepeällä huumorilla - vakavaa maailmanparannusta Vieraalla maalla ei onneksi yritä olla.
Haapasalo on ihan sympaattinen sälli, etenkin Omarina. Björklundille on langennut ylisöpön tytön rooli, mikä tosin häneen sopiikin. Se jutussa mättää, että tarinan päähahmot jäävät auttamattomasti sivupeesaajien varjoon. Parhaat naurut tarjoavat Omarin kämppis ja Pohjalainen sulhasenkipeä junttiperhe. Filkan hillittömimmät hetket sijoittuvatkin Lakeuden ristille synkkään kirkkotilaisuuteen. Soundtrack on ihan letkeä, ja Vanteella on visuaalinen ilme hanskassa.
Vieraalla maalla on tyypillinen hömppäkomedia, ja mikseipä olisi. Asenne on mukavan leppoisa ja pituus juuri sopiva. Kerrontakin sujuu vauhdikkaasti, vaikka joskus tuntuukin siltä että tarina poukkoilee liikaa paikasta toiseen. Pläjäys ei tarjoa siis mitään uutta jujua elokuvamaailmaan, mutta antaa ihan pätevät kertanaurut.
Pisteet:
Arvosteltu: 18.01.2004
Katsottu: Teatterissa
