Vähät rakkaudesta (2003)
- Alkuperäinen nimi:
- Down with love
- Tuotantovuosi:
- 2003
- Ohjaajat:
- Peyton Reed
- Käsikirjoittajat:
- Dennis Drake, Eve Ahlert
- Pääosissa:
- David Hyde Pierce, Ewan McGregor, Renée Zellweger, Sarah Paulson, Tony Randall
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 103 min
- Genret:
- Komedia, Draama
Keskiarvo
Arvostelut (3): 
Pikatuomiot (63):
Oma pikatuomio
Kaupassa oli jälleen halpaan hintaan joitakin DVD:itä. Oli rahaa jonkin verran ja päätin ostaa yhden. Silmiini sattui tämä pläjäys ja se vaikutti mukavalta. Ja sitten kotiin ja sohvalle löhöilemään, sekä nauttimaan leffasta.
Kohukas bestseller-kirjailija Barbara Novak (Kuin luotu "60's", Renée Zellweger), joka kohutti maailmaa jättimenestyksellään "vähät rakkaudesta", joka neuvoo naisia unohtamaan rakkaus ja elämään kuin miehet. Tästä suivaantuu muiden miesten lomassa myös kovanluokan naistenmies, miestenmies ja julkimo, tähtireportti Catcher Block (James Bond -tyylisessä roolissaan Ewan McGregor), joka päättää todistaa, että saa kaadettua myös itse Barbaran. Kieroa kieroa, mutta kuinka kieroa se onkaan?
Vähät Rakkaudesta kuuluu nykyään trendikkääseen retroelokuvien genreen, joista on putkahdellut muutamia oikeasti hyviä, tai ainakin viihdyttäviä pläjäyksiä. Vähät Rakkaudesta on ottanut matkittavakseen 60-luvun hömppäkomediat, jotka ovat mielestäni aina olleet hyviä. Ehkäpä tästä syystä tämä elokuva todella iski minuun.
Elokuva on ulkoisesti hyvin tyylikäs ja kaupunkimaisematkin ovat todella kauniiksi väritettyjä. Elokuvassa on ulkoisesti paljon pastellia, valkoista ja pinkkiä, mutta ehkäpä tyylin kannalta hienoin oivallus on kirkkaus. 60-luvun filmeille tyypillisenä seikkana elokuvassa on paljon valoa, joka saa nostalgian nälkäiset varmasti kehräämään. Kameran käyttö on vauhdikasta ja elokuvassa nauratetaan jopa leikkauksilla.
Sisällöllisesti ei elokuvasta tietenkään löydy mitään kovin erikoista, mutta näin elokuva onkin uskollinen esikuvilleen. Selvä aivotnarikkaan komedia tämä on, mutta paljon keskivertoa viihdyttävämpi. Onhan se hauskaa kun kirjailia puhua palpattaa päin ruutua kaksiminuuttia ja mies on ihan sanaton.
Kaiken kaikkiaan Vähät Rakkaudesta on piristävä poikkeus nykykomedioihin läpeensä kyllästyneille elokuvien ystäville. Hauska ja vajaasta sisällöstään huolimatta uskomattoman nerokas ja äärimmäisen viihdyttävä elokuva, jonka katsoo kernaasti useammankin kerran. Hauskaa riittää niin tapahtumien, elokuvallisten kikkojen (harvinaista herkkua nykypäivänä) kuin nokkelan sanailun ansiosta paljon ja elokuvan ajan makoilee mukavasti sohvalla tylsistymättä sekunniksikaan. Suosittelen.
nimimerkki: Sano mitä sanot
Pisteet:
Arvosteltu: 07.09.2005
Katsottu: DVD
Tälle elokuvalle on vaikea keksiä genreä. Se on toki määritelty romanttiseksi komediaksi, mutta sitäkin paremmin se sopii retroelokuvien (Ed Wood, Chicago, Austin Powers…) monipuoliseen listaan. Tällä tarkoitan sitä, että leffa näyttää jossakin mielessä siltä kuin se olisi tehty edustamansa lajityypin kulta-aikana. Vähät rakkaudesta lainaa onnistuneesti 60-luvun Doris Day -komedioiden ulkokuorta, tarinankerrontatapoja ja jopa sen näyttelijät esiintyvät kuten Day ja kumppanit ammoin. Tuloksena on raikasta hömppää, jota on loistavan toteutuksensa ansiosta nautinto katsoa.
Elokuva kertoo Barbara Novakista (Zellweger), joka julkaisee yllättäen bestselleriksi kohoavan kirjan. Kirjassaan hän opastaa 60-luvun naisia käyttäytymään miesten lailla ja unohtamaan haaveilut rakkaudesta. Kun vaimot kääntyvät miehiään vastaan ja Novakin kirjaa myydään yhä vain enemmän ja enemmän, jonkun (miehen) on pakko tehdä asialle jotain. Toimeen tarttuu kaupungin kovin naistenmies Catcher Block (McGregor), joka päättää asettaa Novakille kieron ansan.
Näyttelijöiden kemiat toimivat. Spanielimainen Zellweger on elementissään, McGregor taas osaa virnistellä härskisti vaikka viiden James Bondin edestä. Ylinäyttelevät sivuosaihmisetkään eivät tämän tyypin elokuvassa voi näyttää huonoilta. Esim. Niles Cranet heittävä David Hyde Pierce on kertakaikkisen hauska, vaikka hänen tikku-ukkoilussaan ei juuri mitään uutta ole.
Elokuvan puvustus on hoidettu taidolla. Kulissit on rakennettu asiaankuuluvan liioitellusti. Musiikissakaan ei ole valittamista. Lätyn lisämateriaaleista käy ilmi, että säveltäjä Marc Shaiman suorastaan hinkui saada säveltää jotakin tällaista (eli soundtrackin, jolla henkilöteemojen ja juonen mukailun lisäksi on musiikillisia tehosteita eleille). Totta tai ei, juttu skulaa. Rento leffa, joka yllätti positiivisesti.
Pisteet:
Arvosteltu: 31.07.2004
Katsottu: DVD
Leffa sijoittuu -63 vuoden New Yorkiin, jossa epäurbaania syntyperää oleva Barbara Novak (Zellweger) kirjoittaa varsinaisen feministien maailmanlaajuiseksi oppikirjaksi paisuvan teoksen. Lipevä naistenmies ja journalisti Catcher Block (McGregor) aikoo murskata Novakin sekä paljastaa tämän kirjan hölynpölyksi. Catcherin suunnitelmissa on saada Novak rakastumaan häneen ja näin kääntymään omia oppejaan vastaan. Catcher virittelee itselleen uuden henkilöllisyyden, Zip Martin, ammatti astronautti. No, kuinka hommassa käy, en tietenkään kerro sitä, mutta arvaukset osuvat todennäköisesti oikeaan.
Perustavanlaatuista hömppää oleva pläjäys erottuu edukseen nykyajan muista saman kategorian leffoista tyylinsä takia. 60-luvulle sijoittuva leffa näyttää ja tuntuu juuri siltä kuin se olisi tehtykin 60-luvulla. Tämä tekee leffasta mielenkiintoisen. Mieleen pulpahtelee välähdyksiä samanhenkisistä leffoista menneiltä vuosikymmeniltä, joissa väritetyssä kuvassa väännetään ylinaivia huumoria. Edesmennyt Rock Hudson lienee suurin tämän tyyppisten leffojen suurin sankari. Kaikki kunnia hänelle. Ei kai ne komediat nyt ihan tosissaan tällaisia ole ollut, kyllä tässä on pientä yliammunnan makua joka saralla, niin rooleissa kuin juonessakin. Vai kuinka?
Pisteet hyvälle tyylikikalle ja päänäyttelijöiden onnistumiselle.
Pisteet:
Arvosteltu: 09.01.2004
Katsottu: Teatterissa
