Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous (2003)
- Alkuperäinen nimi:
- Pirates of the Caribbean: The Curse of the Black Pearl
- Tuotantovuosi:
- 2003
- Ohjaajat:
- Gore Verbinski
- Pääosissa:
- Geoffrey Rush, Johnny Depp, Orlando Bloom
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 143 min
- Genret:
- Toiminta, Seikkailu
- Elokuvasarja:
- Mustan helmen kirous, Kuolleen miehen kirstu, Maailman laidalla
Keskiarvo
Arvostelut (15): 
Pikatuomiot (1317): 
Oma pikatuomio
Eletään 1800-lukua. Brittilaivasto kohtaa merellä tajuttomana ajelehtivan lapsen, William Turnerin. Englannin kuvernöörin (Jonathan Pryce) tytär, Elizabeth Swan huomaa, että Willillä on kaulassaan omituinen riipus, jota vain merirosvot pitävät. Elizabeth ottaa riipuksen itselleen kenenkään huomaamatta. Monien vuosien päästä, kun Will (Orlando Bloom) ja Elizabeth (Keira Knightley) ovat kasvaneet aikuisiksi, pahamaineinen merirosvokapteeni Barbossa (Geoffrey Rush) alamaisineen kidnappaa Elizabethin, koska hänellä on riipus minkä avulla merirosvot pääsevät kirouksesta, joka on muinoin langetettu heidän ylleen. Will ja kapteeni Jack Sparrow (Johnny Depp) kokoavat miehistön ja lähtevät pelastamaan Elizabethia.
"You remember this day when you almost cauch captain Jack Sparrow."
Pirates of the Caribbeanin parasta antia ovat ehdottomasti näyttelijät. Keira Knightley on sekä hyvä että kaunis näyttelijä. Orlando Bloom puolestaan on oppinut näyttelemään ja ei ole tässä leffassa lainkaan ärsyttävä. Geoffrey Rushilta kuulee sujuvia "Arr!"-huutoja. Mutta kaikkien näiden näyttelijöiden yli nousee ylivoimaisesti Johnny Depp. Hän on leffan ehdoton piristysruiske ja tuo siihen oman koomisuutensa. Ties vaikka ukko ryhtyisi koomikoksi, tiedä sitten. No, jokatapauksessa, hän kävelee hauskasti, saa laukoa hyviä vitsejä ja ennenkaikkea näyttelee hyvin.
"You remember this day when captain Jack Sparrow almost escape."
Kokonaisuudessaan Pirates of the Caribbean: Mustan Helmen Kirous on todella tasokasta viihdettä, jonka jaksaa katsoa aina vain uudelleen ja uudelleen kertaakaan pitkästymättä. Ehdotonta seikkailuleffojen eliittiä kourrutettuna hyvillä näyttelijöillä ja koomisuudella. Toimii aina. Leffa onkin jo poikinut kaksi jatko-osaa, ja ihmekös tuo.
Pisteet:
Arvosteltu: 28.09.2008
Katsottu: Kotona
Kylläpä Bruckheimerin Jerry keksi jälleen kerran oivan tienauskeinon. Mitäpä jos emme tuottaisi turhia maailmanpelastuspätkiä lukuisine kliseineen sekä rahanhimoisine näyttelijöineen valkokankaille, vaan keksisimme jotain uutta? Uuttapa hyvinkin. Bruckeimer oivalsi aukaista lompakkoaan ohjaaja Gore Verbinskille ja käsikirjoittajanelikolle jotka väänsivät tarinan merirosvoista. Kyllä vain, emme olekkaan nähneet piraatteja valkokankailla sitten Errol Flynnin vuosien. Ja niistäkin taitaa olla jo 70 vuotta aikaa. Tämä ennalta paljon kohuttu merirosvopätkä kantaa ylvästä nimeä Pirates Of The Caribbean: Mustan Helmen kirous.
Nuori, Englannin kuvernöörin tytär Elizabeth Swann (Keira Knightley) purjehtii Englannista Karibialle. Matkan aikana heidän laivueensa löytää haaksirikkoutuneen laivan ja nuoren pojan Willam Turnerin (Orlando Bloom). Elizabeth huomaa kultaisen merirosvoriipuksen Williamin kaulassa ja ottaa sen itselleen. Kymmenisen vuotta myöhemmin kirotun laivan Mustan Helmen kapteeni Barbossa (Geoffrey Rush) ja hänen kirottu miehistönsä tulevat hakemaan riipusta itselleen. Ryöstön seurauksena Elizabeth kidnapataan. Seppänä työskentelevä William päättää lähteä pelastamaan Elizabethia. Apua hän saa omituiselta ja karismaattiselta merirosvolta Jack Sparrowilta (Johnny Depp), jolla on omat kaunansa Kapteeni Barbossaa vastaan.
Bruckheimer tietää miten tuohta kääritään. Pirates of The Caribbean tuotti yhteensä 653 miljoonaa dollaria ja on saanut paljon kehuja. Lisäksi se on vielä IMDb:n top250 parhaat elokuvat listalla. Eli todella hyvin elokuva siis menestyi ja kaksi jatko-osaakin on tehty. Nyt on vuorossa siis tämän ensimmäisen osan arvionti.
POTC on tungettu täyteen hyvin mielenkiintoisia näyttelijöitä mm. Geoffrey Rush ja Johnny Depp. Tämä kaksikko tekeekin vallan erinomaista työtä. Rush on todella pätevä kirotun kapteeni Barbossan roolissa, mutta Johnny Depp... mies joka on tehnyt kaikki roolisuoritukset toimintasankarista sarjamurhaajaparturiin asti on vielä pätevämpi. Deppin ansiosta Jack Sparrow on varmaan yksi tunnettuimmista elokuvamaailman hahmoista. Sparrow herättää todella vahvaa sympatiaa ja löytää tiensä katsojan sydämiin.
Kaikki näyttelijät eivät kuitenkaan onnistu toivotulla tavalla. Orlando Bloom on liian yksipuolinen ja liikaa yrittävä. Keira Knightley taas ei oikein luonnistu omaan rooliinsa. Kaksi harmittavan huonoa näyttelijävalintaa.
Gore Verbinski on tuntematon mies, josta ei ainakaan allekirjoittanut ole paljon kuullut. Mies tekee työnsä yllättävän hyvin. POTC on vahva jokaisella osa-alueella ja heikkouksia ei paljon löydy. Seikkailua ja toimintaa löytyy paljon, näyttelijäpuoli pelaa, huumoria ja hyviä heittoja löytyy ja kestäähän tämä vielä monta katselukertaakin. Yhdessä asiassa POTC on kuitenkin omaa luokkaansa. Nimittäin visuaalisuudessa. Tietokone-efektejä käytetään pätevästi hyödyksi. Luurankoituneet merirosvot näytetään henkeäsalpaavan aidontuntuisesti. Efektit pelaavat erinomaisesti varsinkin lopun miekkailukohtauksessa. Erikoistehosteetkin ovat löytäneet tiensä joukon mukaan ja niitä POTC onkin pullollaan.
Kokonaisuutena pätevää seikkailuviihdettä, joka kestää monta katselukertaa. Visuaalisuus erinomaista, eikä heikkouksiakaan löydy. Ja Johnny Depp tekee yhden elämänsä parhaimmista roolisuorituksista...
Pisteet:
Arvosteltu: 13.07.2008
Katsottu: Kotona
Vuonna 2003 ilmestyneestä Pirates of the Caribbean elokuvasta tulikin megahitti. Taino ei se nyt mikään yllätys ollut. Onhan leffan pääosassa kaikkien tyttöjen lempparit, nimittäin Johnny Depp ja Orlando Bloom. Jerry Bruckheimer tuottajana tietää tietysti hienoja erikoistehosteita, onhan se äijän aiemmissa leffoissa jo huomattu. Bruckheimerin aiemmatkin leffat ovat olleet myös menestyksiä. Leffan on ohjannut Gore Verbinski jonka aiemmista leffoista tuotteliain on varmaankin ollut Ring. Melkoinen vaihdos, kauhuleffasta tälläiseen komediapainotteiseen seikkailuun. Ja onhan leffan pääosassa myös Keira Knightley miesten ilona. No, siinä oli ainakin joitain menestyksen syitä. Tai sitten ihmisiä vain kiinnosti nähdä merirosvokomedia, niin oudolta kuin se kuullostaakin.
Minä pidän Pirates of the Caribbean -elokuvista. Ykkönen on loistava, samoin kakkonen, kolmonenkin on hyvä, mutta ei niin hyvä kuin nämä kaksi ekaa. Kuten jo mainistin, tämä elokuva on erittäin komediapainotteinen. Vaikka tässä on tietysti muutama draamakohtauskin niin silkkaa komediaa tämä on. Nauraahan tässä saa eikä itkeä. Ja elokuvahan on silkkaa viihdettä, että sitä ei kannata vakavasti ottaa. Viihteeksi se on tehty ja viihdettä se on. Viihdettä isolla V:llä.
Juopotteleva merirosvo Jack Sparrow (Johnny Depp) ja seppä Will Turner (Orlando Bloom) yhdistävät voimansa pelastaakseen kuvernöörin tyttären ja Willin rakastetun Elizabeth Swannin (Keira Knightley) kirotun laivan kapteenin Barbossan (Geoffrey Rush) kynsistä.
Juonessa on tietysti muitakin silmukoita, mutta lyhykäisyydessään siinä se on. Johnny Depp on loistava! Varmasti miehen uran muistettavimpiin rooleihin kuuluva Captain Jack Sparrow on muutenkin herkullinen hahmo ja siitä saa varmasti irti monelaiset ja monenikäiset. Orlando Bloomkin vetää huippuroolin vaikka en hänestä hirveästi pidäkkään. Geoffrey Rushkin on elämänsä vedossa ja Keira Knightleykin on mahtava.
Vaikka elokuva ei kovin vanha ole niin minä ainakin voisin sanoa sitä jonkin asteiseksi klassikoksi. Ja tälläiset elokuvat kestää monta katselukertaa ja sukupolvelta toiselle. Musiikeista sanottakoon se että ne ovat hienoja ja sopivat hyvin elokuvan tunnelmaan ja tunnari on tietysti loistava. Ohjaus on mahtavaa. Ei uskoisi sitä todeksi kun ajattelee että sama mies on ohjannut myös vuoden takaisen Ring-pelottelun.
Elokuvan aihekin on normaalista poikkeava. Merirosvoista kertova komedia? Sellaisia ei tänä päivänä onneksi paljoa tule, koska harva "merosvoista kertova komedia" onnistuu olemaan hyvä tai jopa loistava, mutta tämä onnistuu. Katsokaa Pirates of the Caribbean: Mustan helmen kirous.
Pisteet:
Arvosteltu: 02.03.2008
Katsottu: Kotona
Olen lukenut kaikki Pirates Of the Caribbean romaanit, ja sitten joululahjaksi tuli tämä kolmen elokuvan paketti. Elokuva on tehty tyylillä ja huumorilla, eikä siitä vauhtia tosiaankaan puutu. Mustan Helmen kirous on ehdottomasti paras merirosvotarina (elokuvia en ole tämän sarjan lisäksi juuri nähnytkään) mitä olen koskaan nähnyt.
Elokuva kertoo nimensä mukaisesti merirosvoista, ja sijoittuu Karibianmerelle. Pelätty merirosvo Barbossa (Geoffrey Rush) kaappaa kuvernöörin tyttären, ja tytön ystävä Will Turner(Bloom)päättää pelastaa hänet ja joutuu turvautumaan merirosvokapteeni Jack Sparrown (Depp) apuun. Ja siitähän tietenkin alkaa hurja takaa-ajo, josta ei vauhtia puutu, siis hienointa merirosvoelokuvaa.
Näyttelijäntyö on hyvää. Johnny Depp on loistava roolissaan hurjapää Sparrowna, ja lähes yhtä tasokas on hänen vihollistaan Barbossaa näyttelevä Geoffrey Rush. Keira Knightley ja Orlando Bloom jäävät sitten vähän taustalle, mutta kyllä hekin ihan hyvät roolisuoritukset tekevät. Myös musiikki on hienompaakin hienompaa.
Elokuvan hahmotkin ovat erittäin mielenkiintoisia. Jack Sparrow on (hyvin) omalaatuinen persoona merirosvokapteenina, ja hänen vihollisensa Barbossalla taas on juuri perinteisen merirosvon luonne. Yritän siis kertoa että hahmot eivät ole tyhjiä persoonia, toisin kuin joissain erikoistehostepaukuissa joissa keskitytään vain tehosteisiin eikä henkilöihin tai tarinaan panosteta pätkän vertaa. Ja tämä elokuvahan on kaukana sellaisesta.
Mustan Helmen kirous on loistava merirosvoelokuva, jonka jaksaa katsoa aina vain uudestaan. Se ei milloinkaan ala tuntua tylsältä, vaan sen katsoo läpi uudestaan ja
uudestaan, ja aina se viihdyttää. Tätä voi suositella kaikille. Katsokaa tämä, mutta jos ette pidä tästäkään, niin älkää katsoko jatko-osia. Jos taas pidätte tästä kovasti katsokaa kaikki osat.
Pisteet:
Arvosteltu: 12.02.2008
Katsottu: Kotona
2000-luvun alussa kultasormituottaja Jerry Bruckheimer oli uransa huipulla. Takana olivat mm. menestysleffat Bad Boys, The Rock – paluu helvettiin, Pearl Harbor ja Armageddon sekä hittiformaatit CSI, CSI Miami ja Amazing Race. Aivan kuin haistatellakseen itse kohtalolle, mies päätti tuottaa seuraavaksi jo tuhoon tuomitulta kuulostavaankin haasteeseen: elokuva Karibianmeren merirosvoista. Kaiken lisäksi pohjaksi otettiin Disneylandin vuoristorata! Merirosvoleffojen kultakauden loputtua auttamattomasti jo 1950-luvulle, pystyi etukäteen vain odottamaan, että PotC seuraisi viimeisimpiä Karibianmeren suurrymistelyjä, kuten Renny Harlinin Kurkunleikkaajien saarta, suoraan meren pohjaan.
Mutta toisin kävi, sillä merirosvosaagat päivitettiin 2000-luvulle, eikä tämä viittaa pelkästään huimiin efekteihin, vaan perinteisen piraattileffojen fanit karkottavaan kiroukseen ja aavelaivaan, sillä mukana vilisee kuolemattomia käveleviä luurankoja. Ja kun niitä ei näy, Johnny Depp varastaa koko show’n mennen tullen sittemmin kirottua alustaan takaisin hamuavana ”kapteeni” Jack Sparrow’na. Vastapuolella häärii lähes Deppin tasolle yltävä Geoffrey Rush. Orlando Bloom ja Keira Knightley on mukana houkutellakseen vastaisen sukupuolen edustajia leffan ääreen.
Jos juoni on enemmän tai vähemmän hötöllä pohjalla, niin tarinankuljetus se vasta lyö yli ja reippaasti. Tarinassa nimittäin sattuu ja tapahtuu niin paljon, että alkaa hirvittää, ainakin jos miettii jokaisen tapahtuman välttämättömyyttä. Kyseessä on kuitenkin todella loistelias viihdepaukku, joka hallitsee lähes kaikki osa-alueet: hallussa ovat niin toiminta, taitava seikkailutunnelma, huumori ovelan dialogin ansiosta ja musiikkikin (kuunnelkaa ehdottomasti Klaus Badeltin koko sävellys lopputekstien aikana), puhumattakaan edellä mainituista näyttelijäntöistä ja efekteistä. Parasta leffassa on kuitenkin se, että pätkä viihdyttää vielä lukuistenkin katsomiskertojen jälkeen, toisin kuin enemmän tai vähemmän tylsistyttävät jatko-osat.
Ja jos joku väitti Bruckheimerin olleen uransa huipulla viisi vuotta sitten, niin hän saa luvan miettiä uudestaan: PotC on saanut kaksi jatko-osaa, Bad Boys kakkososan (ja kolmonen tuotannossa) sekä vielä mukaan mahtuu National Treasure jatko-osineen ja CSI New York. Ja suositun Prince of Persia-pelin leffaversioonkin mies on kuulemma aikeissa sotkeutua. Huh-huh mikä mies.
Pisteet:
Arvosteltu: 10.02.2008
Katsottu: Kotona
Ollaan myyttisellä Karibianmerellä, paikassa missä merirosvot hallitsevat kilpaa brittien kanssa ja rommi virtaa kuin vesi. Kuuluisa ja huonomaineinen merirosvo Jack Sparrow (Depp) jää kiinni ja tuomitaan hirtettäväksi. Asiaa kuitenkin mutkistaa kaupunkiin hyökkäävä Musta Helmi, jota komentaa karhean karismaattinen Barbossa (Rush). Kuvernöörin tytär Elizabeth (Knightley) yrittää neuvotella ja onnistuukin neuvotteluissa. Ongelmaksi vain jää se että hän joutuu värikkään miehistön vangiksi. Jack ja Elizabethiin mielistynyt seppä Will Turner (Bloom) lähtevät takaa-ajoon. Luvassa on suuri määrä juonitteluja, yllätyskäänteitä ja toimintaa ennen kuin pakollinen onnellinen loppu saapuu näköpiiriin.
Tämä on viihdyttävä ja vauhdikas elokuva. Mistään suuresta klassikosta ei elokuvan suuressa historiassa voi sanoa, mutta viihdearvo on sietämättömän korkea ja elokuva näyttää ja kuulostaa hyvältä. Näyttelijät ovat hienoja töissään. Deppin tulkitsema Sparrow sammaltaa, miekkailee ja juonittelee kaikkia taidokkaasti ja muutenkin on värikäs persoona. Vastapelurina rähisevä Geoffrey Rush on karismaattinen ja luo Barbossasta varsinaisen myyttisen merikauhun komeine hattuineen, resuisine miehistöineen ja omintakeisine puheineen. Varsinaisina keskushenkilöinä olevat Bloom ja Knightley hoitavat roolinsa taidokkaasti, mutta jäävät auttamatta värikkäiden merirosvojen alle.
Kokonaisuutena ensimmäinen Pirates of Caribbean on viihdyttävä meriseikkailu ja genrensä huippua.
nimimerkki: Jurpo
Pisteet:
Arvosteltu: 11.06.2007
Katsottu: DVD
Kun ensimmäisen kerran aloin katsomaan elokuvaa, odotin sitä aivan erilaiseksi miksi se katseluelämyksen aikana muodostui. Nyt, kun olen katsonut sen kolme kertaa, rohkenen kirjoittaa oman arvioni kyseisestä elokuvasta.
Juonihan on jo monta kertaa läpikäytyä tuttua huttua. Kyseessä onkin aika perinteinen merirosvoelokuva, joka on juonellisesti melko köykäinen ja ennalta-arvattava. Mikä sitten nostaa Pirates of the Caribbeanin keskivertoa paremmalle tasolle?
Ensinnäkin, elokuvan visuaalinen ilme on henkeäsalpaava: merellinen maisema näyttää upealta ja kirottujen merirosvojen täyttämä pimeä luolasto näyttää ankealta. Ei siis ihme, että elokuva oli ehdolla Oscar-palkinnon saajaksi parhaista visuaalisista efekteistä. Onnistunut maskeeraus ja puvustus myös omalta osaltaan takaavat sen, että elokuva on suoranaista herkkua verkkokalvoille.
Elokuvan varsinainen pelastaja on Johnny Depp. Mies vetää uskomattomalla antaumuksella vaikean Jack Sparrowin roolin ja saikin ihan ansaitusti Oscar-ehdokkuuden (joka oli vasta Deppille ensimmäinen) roolistaan.
Paljon Deppille ei häviä Geoffrey Rush, joka näyttelee ärjyvää ja jonkinlaisen omenafetissin omaavaa Barbossaa. Deppin ja Rushin väliset kohtaukset on rautaa ja ehdottomasti koko elokuvan parasta antia.
Orlando Bloom ja Keira Knightley eivät puolestaan ansaitse kehuja. Varsinkin Bloom, jonka minun mielestäni olisi voinut korvata vaikka puupölkyllä, eroa ei kuitenkaan näyttelemisessä olisi huomannut, oli todella vaisu ja useasti hyvin ärsyttävä ja teennäinen. En voi ymmärtää, että Bloomin kaltainen näyttelijän varjokuva on noussut niin suureen suosioon. Knightley taas ei säväyttänyt ollenkaan. Lisäksi näiden kahden näyttelijöiden hahmojen välinen rakkaustarina oli ärsyttävän yli-imelä, että oikein hampaita kolotti.
Koska olen Johnny Depp -fani, annan pisteet erikseen Deppille ja erikseen elokuvalle. Depp ansaitsee täydet 5 osumaa loistavasta ja ikimuistettavasta roolisuorituksestaan.
Muutoin merirosvoelokuva, jonka tarina on perinteinen, loppuratkaisu on ennalta-arvattava, lopputaistelu ehdottomasti liian pitkä ja turruttava, sekä kaiken kruunuksi vielä ällömakea rakkaustarina, ei ansaitse kuin 2 ja puoli reikää. Kuitenkin Depp ja Rush kummatkin nostavat puoli reikää huikeilla roolisuorituksillaan, sekä elokuvassa viljeltävä huumori nostaa sekin lopullista arvosanaa vielä puolikkaan eli lopullinen arvosana on siis tasan 4.
nimimerkki: John Christopher Depp II
Pisteet:
Arvosteltu: 12.02.2006
Katsottu: DVD
Arvostelija
John Christopher Depp II
Vieras
Paras merirosvoseikkailu vuosiin! Laadukkaita tietokone-efektejä sekä huimia erikoistehosteita. Toimintakohtukset ovat onnistuneita ja näyttelijät osaavat asiansa. Vaikka elokuvassa on runsaasti toimintaa ja komediaa, mahtuu mukaan myös muutama vakava draamakohtauskin. Vaikka tämä ei olekaan mikään kaikkein toimintapainotteisin elokuva, ei vajaan 2,5 tunnin aikana pääse tylsistymäänkään.
Ehdottomasti elokuvan vahvuus on siinä, että se ei ole joistain kliseistä huolimatta matkinut muita merirosvoelokuvia paljoa. Yksi vahvuuksista on myös elokuvan koomisuus. Jos komedia jätettäisiin pois, Mustan helmen kirous ei ansaitsisi minulta kolmea tähteä enempää.
Yleisesti ottaen Mustan helmen kirous on erittäin onnistunut sekä seikkailu- että toimintaelokuvana. Sekä erikoistehosteet että musiikki parantavat jo ennestään upeaa elokuvaa. Kokonaisuutena täydellisyyttä hipova elokuva.
nimimerkki: pasa
Pisteet:
Arvosteltu: 22.10.2005
Katsottu: DVD
POTC on Jerry Bruckheimer-tuotantoa dramatisine käänteineen ja imeline/jylhine musiikkeineen! ”Hui”, saattaisi äkkipikaisin leffafriikki sanoa ja karata kauas tämän leffan luota. Muttta sitäpä ei kannatakaan tehdä, sillä ihan mukavan seikkailun Bruckheimer & ohjaaja Verbinski tällä kertaa tarjoavat.
Juoni on kliseinen, mutta merirosvoaaveet ovat silti mukavaa katseltavaa, kuten myös vasta 19-vuotias Keira Knightley kauniina sankarittarena tai vanha kunnon Johnny Depp hassusti kävelevänä merirosvona. Depp laajentaa rooliluetteloaan entistä monipuolisempaan suuntaan, ja saa (kai) naiskatsojat haukkomaan henkeä. Orlando Bloomin suoritus Knigtleyn hahmo Elizabethiin rakastuneena mystisenä Will Turnerina sen sijaan jää hieman pimentoon. Saman hämärään jäämisen Bloom suorittikin jo TSH-trilogiassa, ja sama homma jatkuu, nyt sentään ilman blondeja kutreja.
Tehosteet ovat silmiä hivelevän kauniita, ja reilun kahden tunnin räpellys mukavaa viihdettä, vaikka homma kusee parissa kohtaa pahasti ja loppu on imelämpi kuin hunajapäällysteinen munkkirinkeli. Loppulausahdukset tuli arvatttua aika puhtaasti ulkoa. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että vallan iloisesti POTC vilahti ruudulla ja jätti katsojilleen hyvän mielen.
Hauskuutta mukana on ihan oikeasti, eikä huumorintynkä jää testiyleisöasteelle. Deppkin vääntää lievästi juopon ja säälittävän sankarin roolissaan nauruja ja brittikaartilaisten pari typerystä vielä enemmän. Kaveriporukalla katsottuna POTC on ihanteellista, vaikkakin aivotonta haamumerirosvoilua.
Kyllä tällaisen avauksen jälkeen kelpaa mennä vaikka katsomaan kakkososaa, vaikka ykkösosan suuresti avustavina kyytipoikina olikin olutpäkki ja muutaman hyvän ystävän seura. Pirates of the Caribbean on aaveiden ja merirosvojen täyttämä jylhä seikkailu. Sitä on turha kiistää, edes tuottaja J. Bruckheimerin synkeän imelän tuotantolistan edessä. Suosittelen tätä rainaa kaveriporukalla katsottavaksi tai muuten vain suurimpaan aivonarikkaosastotarpeeseen.
Pisteet:
Arvosteltu: 10.07.2004
Katsottu: DVD
Viime syksyn megauutuus ei osoittautunut pettymykseksi. Kuten kaikki kriitikot tai sen tapaiset ovat muistaneet mainita, elokuvan lähtökohdat olivat suorastaan karmaisevat. Otetaan Disneyworldin suosittu merirosvokiertoajelu, päätetään väsätä siitä elokuva ja palkataan tuottajaksi remuisilla toimintaseikkailuilla suosiota ja dollareita kahminut Jerry Bruckhaimer. Mutta onneksi ohjaajaksi palkattiin viimeksi omaperäisen pelottavassa The Ringissä taitoaan väläytellyt Gore Verbinski, käsikirjoituksen tekoon nokkelia ammattilaisia ja tärkeään rooliin lahjakkuutensa jo useaan kertaan todistanut Johnny Depp - ja apropoo, kasaan saatiin riemukas, romanttinen, omaperäinen, toimiva ja äärimmäisen viihdyttävä leffa!
Tarinan päähenkilö on nuori ja salskea Will Turner (Sormusten herran myötä teinityttöjen kuolaamisen kohteeksi kohonnut Orlando Bloom), jonka ihastus ja -kuinka omaperäistä- lapsuustoveri, kuvernöörin tytär Elisabeth (uusi kasvo Keira Knightsley) kaapataan pahamaineiseen, elävien kuolleiden luotsaamaan merirosvolaivaan Mustaan helmeen. Voidakseen auttaa rakastettuaan piraatteja ritarillisesti inhoava Will joutuu turvautumaan yhteistyöhön velmun ja omalaatuisen merirosvo - oups, siis kapteeni - Jack Sparrowin kanssa (loistava, loistava, LOISTAVA Johnny Depp), jolla puolestaan on papukaija kynittävänä Mustan helmen kapteenin Barbarossan (Geoffrey Rush) kanssa. Vähitellen myös Willin menneisyydestä paljastuu asioita, jotka liittävät hänet erottamattomasti Mustaan helmeen ja sen miehistöön.
Juoni kulkee joutuisasti, on perinteisyydestään huolimatta kohtalaisen yllättävä ja sen myötä kiinnostava, eikä melkoinen pituuskaan suuremmin haittaa. Mitään erityistä sanomaa tai syvempää merkitystä elokuvassa ei ole, eikä se sellaista teeskentelekään. Käsikirjoitus on pahimpia ylilyöntejä lukuun ottamatta toimiva, ja dialogi raikasta ja hauskaa. Taistelukohtauksissa ei ole moittimista eikä niitä ole ylen määrin. Ohjaajan melkein Tim Burtonin tasoinen tyylitaju paistaa läpi koko elokuvasta ja yltyy parhaimmillaan lumoavan hienoiksi kohtauksiksi, joista erityisesti jäi mieleen Sparrowin ja Barbarossan lopullinen kamppailu aarreluolassa, kummankin näkyessä luurankomaisena elävänä kuolleena aina kuun valokeilaan osuessaan.
Ja sitten näyttelijät. Johnny Depp perinteisen merirosvomaisena, railakkaan androgyyninä, elohopeamaisesti puolta vaihtavana, juoppona ("Mutta poltit rommin!") ja naistenmiehenä Jack Sparrowna on käsittämättömän hyvä, jotakin sellaista mihin harva näyttelijä kykenee. Hän kannattaa koko elokuvaa pelkällä läsnäolollaan ja varastaa shown jokaisessa kohtauksessaan. Entinen haltiapoika Orlando Bloom sen sijaan oli lievä pettymys; hänen Willinsä on auttamatta liian jalo ja puhtoinen, valitettavan särmätön ilmestys. Toisaalta tässä elokuvassa Deppin varjoon jäisi moni parempikin näyttelijä. Keira Knightsley ei ole huono reippaana sankarittarena, mutta ei myöskään loista kyvyillään. Geoffrey Rush hoitaa oman, häijyn osansa erinomaisesti kotiin. Apina on hykerryttävän inhottava ja pelottava, kyseistä osaa näytelleen elukan nimeä en tiedä.
Ja vielä elokuvan paras repliikki. Jack Sparrow on vapautettu ja lähdössä pois ystäviensä luota. Juuri ennen häipymistään hän sanoo "Will" ja katsoja odottaa jotain sen tapaista kuin: "Isäsi olisi todella ylpeä sinusta" tai jotakin muuta yhtä herkkää ja mieltäylentävää. Kapteeni toteaa: "Nice hat."
nimimerkki: Mogwai
Pisteet:
Arvosteltu: 22.04.2004
Katsottu: DVD
Arvostelija
Mogwai
Vieras
"Armaggedonin ja Pearl Harborin tuottajalta." Eäh, molemmat olivat niin yltiöpatrioottista jenkkihuttua, että voinko koskea enää mihinkään missä on Jerry Bruckheimerin nimi. Heppu ei ainakaan suosi taideleffoja vaan tahtoo yksinkertaisesti parantaa maailmaa tekemällä jokaiselle jotakin. Takana on uskomaton ansiolista box office - hiteistä ja TV-sarjoista, jotka saavat meidät pitämään amerikkalaisia tyhminä. Mutta eihän nyt merirosvoista voi saada mitään amerikkalaista? Onko maailmassa ollut edes yhtään amerikkalaista merirosvoa? Tuskinpa.
Kerran Karibialla oli laiva. The Black Pearl ja siitä liikkui tarinoita, miehistö, kirous ja blaa, blaa. Eräänä kauniina päivänä kuvernöörin tytär löytää pojan ajelehtimassa meressä ja tämän kaulassa on mysteerinen medaljonki. Sitten hypätään kahdeksan vuotta eteenpäin ja tyttö on nainen ja poika mies. Horisontista ilmestyy merirosvo Jack Sparrow(Johnny Depp). Hänellä on aikomus saada Black Pearl takaisin keinolla millä hyvänsä. Sattumalta Black Pearlin uusi komentaja Barbossa(Goeffrey Rush) etsii erästä tiettyä medaljonkia ja kidnappaa kuvernöörin tyttären, Elizabethin(Keira Knightley) ja tätä rakastava mies, Will Turner(Orlando Bloom) tekee diilin Sparrow`n kanssa Elizabethista. Samalla pitäisi voittaa laivallinen kirottuja merirosvoja.
So, there is a curse? That's interesting.
Kaikkihan tätä ovat kehuneet. Kerrankin Bruckheimer osaa tuottaa jotain todella hyvää. Ei voi moittia. Kaikki skulaa niin kuin pitääkin. Tehosteet, näyttelijät ja ohjaus. Ei voi todellakaan moittia. Todella viihdyttävä pläjäys. Ja voitteko uskoa, että tämä on saatu toimimaan niinkin pitkällä aikavälillä kuin kaksi ja puoli tuntia? Vähempäänkiin kyllästyy, kun puhutaan jostain muusta elokuvasta. Tämä tarjoaa napakoita toimintakohtauksia huumorilla aina muutaman minuutin välein. Stuntmiehet saavat kyytiä, jos milläkin tavalla.
Näyttelijöiden työ toimii todella hyvin. Johnny Depp heiluttelee käsiään, hymyilee hävyttömän ilkukurisesti ja laukoo mahtavia one-linereita. Heppu on coolein koko leffassa heti alusta loppuun. Hän jopa jättää uppoavan laivan tyylillä. Wicked, wicked man! Miten on mahdollista, että hän on jo 40? Kaipa paksu meikki silmien alla nuorentaa. Jos minulta kysytään niin huuhkajaa se muistuttaa. Silti, ei häntä voi moittia. Good job, Johnny! Orlando Bloom jää kyllä aika armottomasti Deppin jalkojen alle. Komea heppu hän onkin, sillä 100 miljoonaa teinityttöä ei voi olla väärässä. Bloom on ehkä vain liian nuori, eikä hänessä ole sellaista karismaa kuin Deppissä. Äänikin on jotenkin mahtipontinen ja yliampuva tietyissä kohdissa.
Geoffrey Rush on vähintäänkin vakuuttava Barbossana. Heppu tuskailee turtuuttaan koko elokuvan halki ja alkaahan hän jo säälittää yhdessä kohti. Siis, viimeisessä kohdassa. Keira Knightley tuo vuoden 1985 malliset lihansa markkinoille. Leidillä taitaa olla kysyntää tämän jälkeen ja saavatpahan nokilleen kaikki ne lähes kolmekymppiset wannabe-teinit. Ms. Knightley on mukava uusi tuulahdus englantilaista näyttelytaitoa ja pieksää kaikki Anna Nicole Smith-kloonit, joilla olisi ollut helppo houkutella teinipojat leffasaliin. Viimeisenä maininnan arvoisena tulevat kaksi merirosvoa joiden ilmeinen tarkoitus on ollut lisätä huumoria. Nimet eivät tartu korvaan, mutta toinen muistuttaa uskomattoman paljon Billy Bob Thorntonia ja toiselta puuttuu silmä.
Gore Verbinski on haeskellut viime vuodet tyyliään Hiirijahdilla, The Mexicanilla ja Ringulla. Viimeisestä hän on saanut kiitostakin jonkun verran, mutta ilmeisesti tällaiset megasuuret toimintakomediat ovat hänen luokkaansa. Michael Bay yleensä ohjailee tällaisia, mutta täältä tulee hänelle uusi haastaja. Verbinski ei suosi ketään elokuvassa vaan hän antaa kaikille suht. koht. yhtä paljon kamera-aikaa ja antaa näyttelijöiden hoitaa loput. Massiiviset taistelukohtaukset hoituvat sekavalla yleiskuvalla, jotka aiheutuvat nopeista leikkauksista. Sitten tulevat vielä luurankoefektit, joista komein on kävelykohtaus ja se rehellisesti sanoen räjäyttää tajunnaan. Hitonmoinen armeija skeletoreita kävelee hitaasti vakuuttavan musiikin soidessa taustalla. Siihen pystyy vain ILM. Kaiken tämän keskellä on jopa pieni moraalinen opetus miksi merirosvous ei todellakaan ollut oikein.
Niin, moraalinen opetus ja kaikki elämää syvempi asia, joka pitäisi löytyä jokaisesta leffasta. Tästä ei löydy sellaista mistään muualta kuin itkevän lapsen poskilta. Muuten tästä saa jotenkin sellaisen kuvan, että oli hyviä merirosvoja ja huonoja merirosvoja. Huonot teurastavat kaikki ja hyvät tyytyvät vain mätkintään. Tämä härnää minua. Toinen härnäävä asia on se, että miksi kaikki muut puhuvat todella vahvalla englantilaisella aksentilla paitsi Bloom. Bloomkin on englantilainen, mutta tosienglantilaisen tunnistaa siitä, että hän sanoo "bloody" jotain ja jotain. tai sitten se on vain stereotyyppi.
Pirates of the Caribean: Curse of the Black Pearl on uskomattoman viihdyttävä leffa ja jos et diggaa merirosvoista niin onhan se hyvä nähdä pystytäänkö tietokoneilla parempaan kuin viime vuonna.
Pisteet:
Arvosteltu: 21.11.2003
Katsottu: Teatterissa
Wow - vaviskaa maakravut - merirosvot tulevat! Sanotaan ettei ole ollut oikeata hyvää merirosvo-elokuvaa sitten Errol Flynnin häikäisevää roolisuoritusta Captain Bloodissa (1935) ja Renny Harlinin Kurkunleikkajien saari oli megaluokan floppaus. Mutta nyt haaste on otettu vastaan ja mahtavan tuottajan (Jerry Bruckheimer; Pearl Harbour...), hyvän ohjaajan (Gore Verbinski; The Ring) ja mahtavan näyttelijäkaartin (mm. näyttelijälegenda Johnny Depp, uusi megatähti ja namu Orlando Bloom) on onnistuttu muokkaamaan mahtava, seikkailua, humooria, romantiikkaa ja toimintaa tulviva elokuva.
Elokuva kertoo Black Pearl nimisestä laivasta ja sen kermeasta kirouksesta. Kirouksen voi vaan poistaa palauttamalla asteekki-arteen kaikki palaa.
Tapahtumat sijoittuvat suurilta osin Port Royalin kaupunkin karibialla. Keira Knightley esittää neiti Elisabeth Swannia (Keira Knightley;Parempi kuin Beckham), kuvernöörin tytärtä, joka omistaa yhden tuon kirotun asteekki-kullan palasista. IKI-IHANA Orli esittää seksikästä Will Turner-seppää, joka on rakastunut Elisabethiin. Kaikki muuttuu kun särmikäs merirosvo-kapteeni Jack Sparrow (kuka muukaan kun upea Johnny Depp) saapuu Port Royaliin. Pian sen jälkeen kirottu Black Pearl miehistöine pahamaineisen kapteeni Barbossan (Oscar-voittaja Geoffrey Rush) johdolla miehistöine hyökkää Port Royaliin ja kaappavat Elisabethin. Will lyöttäytyy yhteen Jackin kanssa pelastaakseen Elisabethin, vaikka ei aavistakkaan merirosvo-kapteenin takaa-ajatuksia tai tiedä asteekki-kullan karmeasta kirouksesta! Siitä sitten alkaa mahtava, verraton seikkailu, jota on ilo seurata!
Vaikka ei muuten pitäisi merirosvoelokuvista, tämä on PAKKO nähdä!!! Suosittelen todella lämpimästi tätä elokuvaa - se ei jätä ketään kylmäksi!!! Roolisuritukset ovat kerrassaan mahtavat, varsinkin Orlando Bloom rohkeana ja viattomana Will Turnerinä ja Johnny Deppin itse luoma velmu Jack Sparrow! Jos katsot yhden leffan vuodessa harkitse todella tätä!!! Pirates rulettaaa!!!!!! JACK & WILL 4-EVER!!!
nimimerkki: Dawn Sparrowsdaughter Turner
Pisteet:
Arvosteltu: 19.10.2003
Katsottu: Teatterissa
Arvostelija
Dawn Sparrowsdaughter Turner
Vieras
Myönnän, lähdin katsomaan tätä elokuvaa puhtaasti näyttelijävalintojen perusteella. Olin innoissani kuullessani Johnny Deppin ja Orlando Bloomin tähdittävän samaa leffaa! Mielipiteeni oli selvä -leffasta viis, kunhan vain näki Johnnyn näyttelevän ja Orlandon ulkonäön. Merirosvoleffa ei sinänsä voinut vähempää kiinnostaa, minkäänlaisista toimintapläjäyksistä en ole koskaan ollut kiinnostunut.
Leffa lähtee käyntiin kuvernöörin tyttären Elizabethin (Keira Knightley) kosinnasta. Tuolla tärkeällä hetkellä neidon korsetin tiukkuus (eletään 1700-lukua) aiheuttaa hänen pyörtymisensä, ja hän tippuu korkealta tasanteelta mereen. Sotilaat vain katselevat ja ihmettelevät, mutta onneksi laivanryöstöaikeissa ollut merirosvokapteeni Jack Sparrow (Depp) pelastaa tilanteen sukeltamalla Elizabethin turvaan. Samalla hän huomaa naisen kaulassa olevan kallisarvoisen korun: atsteekkien kultaa. Merirosvoista ei kuitenkaan välitetä Port Royalissa, ja hyvästä teostaan huolimatta Sparrow joutuu pakenemaan jättäen pahan maun Port Royalilaisten suuhun.
Myöhemmin saadaan tietää, että Sparrow oli pahamaineisen Black Pearl- laivan kapteeni, laivan, jonka kerrotaan olevan kirottu. Elizabeth joutuu vangiksi tälle laivalle, ja hänen rakastajansa Will Turner (Bloom) liittoutuu Sparrow'n kanssa saadakseen hänet takaisin - Sparrow'n mielessä ollessa laivan takaisinvalloitus. Ongelmana on, että kirous tosiaankin pitää paikkansa, Black Pearlin merirosvot ovat kirottuja. He muuttuvat kuunvalossa luurangoiksi, eikä heitä tavallisin keinoin voi tappaa. Merirosvot havittelevat Elizabethin korua ja Turnerin verta, ja paljon vaiheita koetaan ennenkuin tavoite saavutetaan...
Yllätyin elokuvasta todella positiivisesti. Hymyni syttyi heti leffan alussa, kun kapteeni Jack Sparrow lipui ruuhellaan Port Royalin laituriin, ja se kesti sammumatta koko leffan ajan. Huumori ja repliikit ovat aivan hulvattomia, teatteri kaikui kun räkätin penkilläni.
Johnny Depp on onnistunut varmasti luomaan leffahistorian ikimuistettavimman merirosvon. Karismallaan ja näyttelijänlahjoillaan hän onnistuu sulattamaan ainakin teatterin kaikkien naiskatsojien sydämet (miksei miestenkin), vaikka ulkomuodoltaan erehtyttävästi muistuttaakin kotimaarenttuamme Andy McCoyta. Myös kaksi muuta päätähteä (Bloom ja Knightley) onnistuvat rooleissaan kiitettävästi, eivätkä jää vain koristeiksi. Näyttelijävalinnat ovat siis osuneet nappiin.
Kerronta oli sujuvaa, toimintakohtaukset aavistuksen verran pitkiä, mutta eivät onneksi liian pitkästyttäviä. Leffakliseitä löytyi kyllä joukosta runsaasti, mutta ne eivät ainakaan minua haitanneet. Musiikki upeaa, soundtrackin voisi aivan hyvin ostaa koristamaan cd-hyllyä.
Jos et siis ole vielä nähnyt elokuvaa, mene ihmeessä katsomaan, jos ei muun niin Johnny Deppin ihmeellisen roolisuorituksen takia (häntä ei voi hehkuttaa liikaa...). Pitää minunkin katsoa kalenteristani, milloin ehtisin käydä katsomassa leffan toisenkin kerran...
pirate: Say goodbye!
Will Turner: Goodbye!
nimimerkki: Black Rider
Pisteet:
Arvosteltu: 18.09.2003
Katsottu: Teatterissa
Arvostelija
Black Rider
Vieras
Minulle vaati viikon kovaa työtä ja suostuttelua päästä katsomaan kyseinen leffa, mutta kyllä se kannatti!
Ensinnäkin, kaikki näyttelijät tekevät mielestäni todella hyvää jälkeä, eritoten loistava Johnny Depp, joka tekee Jack Sparrow'sta ehdottomasti leffan ihastuttavimman hahmon. Deppin näyttelijäsuorituksia ei voi kuin ihailla...
Eikoistehosteetkin oli tehty huolella, mikä on aina kunnioitettava asia. Mielestäni erikoista leffassa oli myös musiikki. Yleensä toimintaelokuvien musiikki-jumputukseen ei pahemmin tule kiinnittäneeksi huomiota, mutta Mustan Helmen kirouksessa musiikki toimi hyvin koko elokuvan ajan ja sitä todella kuunteli ihan mielellään.
Yksi tärkeimmistä asioista elokuvissa on (ainakin yleensä) juoni, joka tässä elokuvassa kerrottiin oikein sujuvasti. Jopa se pienimuotoinen rakkaustarinakin saatiin sovitettua toimintajuoneen oikein mutkattomasti. Myös dialogi oli sujuvaa, eikä pitkäveteisiä puheita pahemmin kuultu.
Ainut miinuspuoli tulee ehkä liiankin pitkiksi venyvistä toimintakohtauksista. Tämä tietenkin pitäisi ymmärtää sillä, että onhan kyseessä toiminta -elokuva, mutta kyllä jotkut toiminta pläjäykset olisi voitu tehdä hiukan lyhyemmälläkin kaavalla.
Kokonaisuudessaa elokuva oli oikein viihdyttävä, jossa on varmasti kaikille jotakin; toimintaa, romantiikkaa, huumoria ja ennen kaikkea, se iki-ihana vanhanajan merirosvotarina. Jos et vielä ole leffaa nähnyt suosittelen sitä lämpimästi!
nimimerkki: Taina
Pisteet:
Arvosteltu: 08.09.2003
Katsottu: Teatterissa
Arvostelija
Taina
Vieras
Noniin nyt tuli katsottua uusin merirosvoelokuva, Pirates of the Caribbean: Mustan Helmen Kirous, joka on selvästi parempi kuin Renny Harlinin kauhea Kurkunleikkaajien Saari. Vaikka elokuvan nimestä voisi päätellä, että tässä elokuvassa etsittäisiin mustaa helmeä, jossa on kirous päällä. Noh, noh, musta helmi (black pearl) onkin laiva, jossa miehistö on kirouksen alla. Se siitä ja mennäänpä juoneen.
Seppä Will Turner (Orlando Bloom) liittoutuu merirosvo Jack Sparrowin (Johnny Depp), korjaan merirosvo kapteeni Jack Sparrownin, kanssa löytääkseen rakastettunsa, jonka Black Pearlin miehistö on kaapannut. Mutta BP:n miehistö ei ole mitään tavallisia merirosvoja vaan he ovat kirottuja miehiä. Pöö. Sitten alkaa seikkailu kohti Black Pearlia ja monta muuta juttua tapahtuu siinä samassa.
Johnny Depp on mahtava näyttelijä, jonka elokuvia jaksaa aina mielellään katsoa, Pirates of the Caribbean: Mustan Helmen Kirous ei ole mikään poikkeus. Johnny Depp ilmiömäinen esittäessään kapteeni Jack Sparrowta ja se parantaakin elokuvan tasoa. Samaa ei voi sanoa toisesta päänäyttelijästä, Orlando Bloomista.
Ja perkele soikoon pitääkö kaikkiin elokuviin nykyisin tunkea huumoria. Komediaelokuvat ovat erikseen mutta pitääkö sitä joka ikiseen elokuvaan tunkea. Juuri sen liiallisen huumorin takia joudun tiputtamaan Pirates of the Caribbean: Mustan Helmen Kirouksen pisteitä. Olisin hyväksynyt huumorin jos sitä olisi käytetty säästeliäästi.
Ja huumori ei ole ainoa asia josta pitää mäkättää, nimittäin ainaiset rakkaustarinat. Eikö enää osata tehdä seikkailuelokuvaa, jossa ei ole liikaa huumoria eikä mitään rakkaustarinaa. Ei varmaan.
Pirates of the Caribbean: Mustan Helmen Kirous on kuitenkin nautittava elokuvanautinto, joka viihdyttää koko keston ajan, eikä liikaa välitä liiallisesta huumorista. Aluksi ajattelin antaa elokuvalle kolme ja puoli tähteä mutta Johnny Deppin takia se pitää korottaa neljään.
Pisteet:
Arvosteltu: 30.08.2003
Katsottu: Teatterissa
