Old School (2003)
- Tuotantovuosi:
- 2003
- Ohjaajat:
- Todd Phillips
- Pääosissa:
- Jeremy Piven, Luke Wilson, Vince Vaughn, Will Ferrell
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 90 min
- Genret:
- Komedia
Miehethän eivät tunnetusti aikuistu koskaan. Ja kun vauhdissa Old School -komediassa on miestrio Will Ferrell (SNL, Bileet Roxburyssa), Luke Wilson (Miesjahti, Blondin kosto) & Vince Vaughn, niin lapsellisuutta ei tosiaankaan puutu. Huumoria puolestaan puuttuu aivan liikaa.
Old School kertoo keski-ikäistyvistä jätkistä, jotka erinäisten kriisien jälkeen päätyvät bilettämään Kampukselle. Ikä ei paljoa vaa’assa paina, kun lähes satavuotiaskin jäsen kelpuutetaan "poikain" iloiseen joukkoon. Tämän jälkeen itse tarina on hyvä unohtaa kaljahanojen kuiskinnan ja halpojen vitsien alle.
Leffa on keskivertohauskan Ferrellin ensimmäinen elokuva sitten Saturday Night Livestä poisjäämisen. Kovin lennokasta kuvaa hupiveikko ei (vielä) itsestään anna, vaikka kirmaakin yksin joukkoviuhahduksessa ja nukuttaa itsensä tainnutuspistoolilla.
"Vanha koulu" jättää kovin vaisun kuvan hörhöilystä, ja ainakin allekirjoittanutta alkoi väsyttää nopeasti. Sivurooleissa American Pien Stiflerkin eli Sean William Scott on täysin ulapalla. Elisha Cuthbertin pieni, mutta makoisa, rooli lämmittää mieltä kaiken turtumuksen keskellä.
Old School on kertomus kolmesta noin kolmikymppisestä kaveruksesta, jotka ovat jokainen jollain tavoin tyytymättömiä omaan elämäänsä ja kaipaavat railakkaita kouluaikoja sekä bileitä. Äijät päätyvät yliopiston kampusalueelle pitämään omaa biletaloa.
Mitch saa tietää että kiltti pikkuvaimo onkin seksipervertikko. Frank on juuri mennyt naimisiin ja kokee että oma identiteetti on mennyttä. Bernardille, joka pyörittää kotielektroniikkaketjua, ei normaali perheelämä riitä. Kun Mitch muuttaa omaan kämppäänsä epäonnistuneen avioliiton takia niin Bernard keksii muuttaa kämpän välittömästi biletaloksi. Mitchistä tulee kampuksen "kummisetä", Frankin alter ego "Frank the Tank" riistäytyy irti. Kaikki on melkein kuin ennen vaikka ukot ovatkin jo vähän vanhempaa kaliperia.
En odottanut leffalta varsinaisesti mitään. Oli mukavaa huomata että pläjäys viehätti hauskalla huumorillaan. Kyllähän aihepiiri saa silti pohtimaan ikäkysymystä ja ikuisen nuoruuden tavoittelua. Itse kun on samassa ikäkategoriassa leffan äijien kanssa niin huumori ja leffan kuvailemat tietynlaiset ikäkysymykset on helppo tajuta.
Eri ikäiset katsojat katsovat takuulla tätä leffaa ihan eri kantilta. Nuoremmille on kyseessä on normaali viihdepläjäys ja tosiaankin noin kolmikymppisille miehille leffa tarjoaa myös filosofista pohdintaa siitä millaista elämän tulisi tai se voisi olla. Kepeä tarina ei tarjoile sen kummempia vastauksia kuin sen perusjutun että jokaisen kannattaa tehdä sitä mitä tosissaan haluaa, muuten ei onnellisuutta voi saavuttaa.
Musapuoli toimii ja mukana on tietysti myös kasariheavya, jota äijät ovat nuoruudessaan kuunnelleet. Sehän sopii meikäläiselle.























































