Muumio (1932)
- Alkuperäinen nimi:
- The Mummy
- Tuotantovuosi:
- 1932
- Ohjaajat:
- Karl Freund
- Pääosissa:
- Arthur Byron, Boris Karloff, David Manners, Edward van Sloan, Zita Johann
- Maat:
- USA
- Pituus:
- 73 min
- Genret:
- Kauhu
Keskiarvo
Arvostelut (3): 
Pikatuomiot (52): 
Oma pikatuomio
Vuonna 1931 Universal aloitti filmaamaan kauhuelokuvia, joista jokaisesta tuli laadustaan riippumatta klassikoita. Useimmat näistä, kuten Dracula ja Frankenstein perustuivat suosittuihin opuksiin. Vuonna 1932 valmistunut muumio oli sikäli poikkeus, ettei se perustunut kirjaan. Siitä huolimatta se oli valtava menestys ja tuo kääriliinoihin verhoutunut pelottava epäkuollut vakiinnutti paikkansa kaikkien tuntemien klassikkohirviöiden joukossa. Elokuvaa sitte tultiin raiskaamaan ja kunnioittamaan jatko-osilla ja uusversioilla, muttei mikään niistä ole vielä vetänyt vertoja alkuperäiselle, vuoden 1932 MUUMIOlle.
Juonihan on kaikkien tuntema, Draculasta tuttua "rakkaus kohtaa kauhun" -tyylinen tarina, jossa rakkauden takia elävältä muumioitu inhotep-pappi herää henkiin arkeologin puolivahingossa lukeman loitsun takia. Inhotep lähtee sitten etsimään rakastettuaan ja löytääkin uudestaansyntyneen rakastettunsa nuorena, viehkeänä naisena.
Muumio on erittäin, erittäin karismaattinen vanha mustavalkokauhu, jonka karisma vetää vertoja jopa Draculalle. Elokuva tosiaan muistuttaa Draculaa, niin juoneltaan kuin olemukseltaan, mikä tässä tapauksessa toimii.
Boris Karloff on äärimmäisen loistava Inhotep ja alun kohtaus, jossa muumio lähtee klassiselle yökävelylle on yksi elokuvahistorian komeimpia. Edward Van Sloan loistaa jälleen kuten Draculassakin ja Zita Johann tekee hienon ja oikeutetusti kehuja keränneen roolityön Muumion rakastettuna.
Kokonaisuudessaan Muumio on loistava ja edustaa ehdottomasti Universalin klassikko-kauhujen kirkkainta kärkeä. Ainoa miinus tulee muutamasta hieman hidastempoisesta kohtauksesta, minkä kyllä antaa nopeasti anteeksi kokonaisuuden kannalta. Tämän katsoisi (sopivin välein) uudelleen ja uudelleen täysin tylsistymättä.
nimimerkki: Sano mitä sanot
Pisteet:
Arvosteltu: 12.08.2005
Katsottu: DVD
Höpsistä sentään, kylläpä ikivanhoilla myyteillä onkin kiva pelailla. Useammassa Universalin oldies-kauhiksessa vaikuttanut John L. Balderston on sotkenut ison kasan faktaa ja fiktiota sorvatessaan Muumion tarinaa.
Toisin kuin suurimmassa osassa klassikkoboksin kauhupätkistä, Muumion taustalla oleva romanttinen osuus jopa toimii – rakkaus ylittää vuosisatojen matkan! Samoin Egyptiin sijoittuva tarina on lähempänä piinaavaa kuin koomista. Tiettyä harhailevaa tylsyyden tuulenpuuskaa autiomaan tienoilta ei sentään ole saatu kitkettyä.
Lyhyen filmiuran 30-luvulla väsännyt Zita Johann tekee vakuuttavan suorituksen harhaillessaan pahan lumoissa. William Henry Pratt eli tuttavallisemmin Boris ”Monster” Karloff esittelee hullun katsettaan Im-ho-tep –muumiona ja Ardath Bey –nimisenä oudokkina. Vaikka Karloff on tunnettu nimenomaan Frankensteinin hirviö –roolistaan, on katseessa ja vähissä eleissä nyt enemmän voimaa.
Muumion originelliversio ei ole yhtä viihdyttävää ja nopeatempoista tykitystä kuin vuoden 1999 seikkailuversio, mutta charmikkaampi se on. Muinaisten egyptiläisten nimien toisteluista otetaan kaikki irti kiehtovalla tavalla. Kuten sanottua, mytologialla on kiva pelailla.
Vaikka Muumiolla on mittaa vain vajaa puolitoistatuntinen, ei sen jokaista käännettä tarvitse seurata silmä tarkkana kuin Osiris konsanaan. Sen verran tyhjyyttä piilee muumion kääreiden alla. Hauskana yksityiskohtana mainittakoon neiti Helenin huudahdus ”No! I’m alive!”, joka on kuin vastakohta Frankensteinin legendareplalle.
Pisteet:
Arvosteltu: 10.08.2005
Katsottu: DVD
Kaikki varmasti tietävät mitä sana "muumio" tarkoittaa. Kaikille tulee ensimmäisenä varmasti mieleen sellainen kääreisiin vedetty Tony Halmeen kokoinen jätkä joka kävelee kädet ojennettuina ja mumisee: "Must... kill... people...". Ja elokuvan puolelta se muutaman vuoden takainen Brendan Fraserin tähdittämä räiskepainotteinen kauhutoimintapätkä. Mutta kuten niin monet nykyajan kauhuleffat, Muumiokin on filmattu aikaisemmin, siis paljon aikaisemmin. Yhdessä Draculan ja Frankensteinin kanssa Muumio on yksi rakastetuimmista ja käytetyimmistä kauhuhahmoista, ja yksi Universalin silloisen kauhuleffabuumin kovimpia tuotoksia.
Arkeologiryhmä löytää muumion Egyptistä. He lausuvat vahingossa ikivanhan loitsun, ja muumio lähtee kävelemään, eikä sitä löydetä. Kymmenen vuoden kuluttua tehdään toinen suuri arkeologinen löytö, ja avustajana paikalla on salaperäinen herra Ardeth Bey. Ardeth tuntee outoa vetoa erään arkeologin hehkeään tyttäreen, ja pian arkeologeille selviää ettei kaikki olekaan sitä miltä näyttää.
Aikansa kauhuikoni Boris Karloff vetää jälleen loistoroolin muumiona/Ardeth Beynä. Myös aikansa kauhuleffojen sankari, Edward Van Sloan onnistuu taas kerran loistavasti, esittäen taas vanhaa äijäprofessoria. Muutkin näyttelijät ovat ok.
Näissä mustavalkokauhiksissa sitten vain on sitä taikaa. Vaikkeivät ne enää jaksa ketään pelottaa, niissä on tunnelmaa. Eikä Muumio tee poikkeusta. Se on loistava filmi, ihan oikeasti. Yksi parhaista kauhuelokuvista ikinä.
Pisteet:
Arvosteltu: 20.06.2004
Katsottu: DVD
